Miksi luottamuksen tutkimus on tärkeää pakolaisuuden ymmärtämiseksi ja miten voimme käyttää luottamusta analyyttisenä käsitteenä tutkimuksessa? Miten luottamus rakentuu ja miten se voi muuttua epäluottamukseksi viranomaiskohtaamisissa? Näistä asioista keskustelevat pakolaistutkija, ihmismaantieteen dosentti Eveliina Lyytinen Siirtolaisuusinstituutista ja sosiaalipolitiikan väitöskirjatutkija Liselott Sundbäck Åbo Akademista kevään ensimmäisessä Tiedeklubissa. Keskustelua juontaa STN:n rahoittaman Mobile Futures tutkimushankkeen vuorovaikutusvastaava Yasmin Samaletdin.
Podcastin tekstivastine löytyy tästä linkistä.
Keskustelussa avataan eri näkökulmia luottamuksesta sekä teoreettisella tasolla että suomalaisten viranomaisten, pakolaistaustaisten henkilöiden ja aktivistien tutkimushaastattelujen pohjalta. Luottamus voidaan jaotella relationaaliseen, tunteisiin perustuvaan ilmiöön, tai rationaaliseen, riskiin perustuvaan ilmiöön. Nämä eivät ole toisiaan poissulkevia. Pakolaistutkimuksessa tunteisiin perustuva luottamus näyttäisi nousevan keskiöön.
Keskeiseksi teemaksi nousee miten luottamus ja epäluottamus ovat liukkaita, vaikeasti määriteltävissä olevia käsitteitä. Ne ovat sekä kontekstuaalisia, dynaamisia, ajasta ja paikasta riippuvaisia, että kulttuurisidonnaisia. Luottamus on dynaaminen käsite, joka elää ajan kanssa. Luottamus voi rapautua, mutta on myös palautettavissa esimerkiksi hyvien viranomaiskohtaamisten avulla.
Sekä luottamuksen rakentaminen että sen palauttaminen vievät aikaa ja aika nouseekin tutkimuksessa esiin luottamuksen keskeisenä muuttujana. Aika, jonka virkahenkilö voi käyttää asiakkaansa kanssa. Aika, jona päätöstä odottavan pakolaisen luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen instituutioihin rapautuu. Epäluottamus mielletään usein negatiivisena asiana, mutta pakolaisuudessa epäluottamus voi kuitenkin olla myös positiivinen seikka, joka voi esimerkiksi pelastaa ihmishenkiä rajaa ylittäessä. Viranomaisten näkökulmasta luottamuksen ajatellaan olevan tärkeä työväline, jonka avulla asiakas voi avautua vaikeistakin asioista. Tässä piilee kuitenkin vaara, jos luottamusta käytetään vallan välineenä kotoutumispolitiikan läpiviemiseksi.
Eveliina Lyytinen ja Liselott Sundbäck tulevat molemmat tutkimaan luottamusta arjen kohtaamisissa Mobile Futures hankkeessa. Lue enemmän heidän tutkimus suunnitelmistaan täältä.
Maaliskuun Tiedeklubin järjesti Siirtolaisuusinstituutti yhdessä Mobile Futuresin kanssa.