19.6.2023 Linda Bäckman, Eveliina Lyytinen
Maahanmuuttovirasto (Migri) julkaisi helmikuussa 2023 uuden organisaatiostrategiansa seuraavalle neljälle vuodelle. Kyseisessä strategiassa Migri määrittelee arvoikseen luotettavuuden, avoimuuden ja rohkeuden, ja nostaa asiakaslähtöisyyden toimintansa keskiöön.
Strategian uudet lähtökohdat ovat tervetulleita ja tarpeellisia. Viime vuosina, etenkin vuoden 2015 jälkeen asiakkaiden luottamus Migriin organisaationa on murentunut. Käymme tässä tekstissä läpi Migrin uuden strategian tavoitteita, ja arvioimme näitä tavoitteita kriittisesti tutkimuksen ja yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta.
Uusi strategia on äärimmäisen tärkeä, sillä se keskittyy juuri viime vuosien epäkohtien korjaamiseen. Tässä tekstissä muistutamme epäkohdista ja miten ne ovat heijastuneet erityisesti Migrin asiakkaiden elämään.
Ongelmakohtia Migrin toiminnan laadussa ja ennakoitavuudessa
Ensinnäkin, Migrin tavoitteena on, että toiminta on ”laadukasta, sujuvaa ja ennakoitavaa.” Tavoite on tärkeä ja tervetullut, sillä Migrin toiminnan laadusta on viime vuosina ollut aitoa huolta esimerkiksi koskien viraston ylitarkastajien tekemiä turvapaikkapäätöksiä. Vuonna 2018 Yhdenvertaisuusvaltuutetun, Turun Yliopiston ja Åbo Akademin toimesta tehdyn tutkimuksen tulokset paljastivat, kuinka Migrin kielteisten päätösten osuus on kasvanut, ilman että lakimuutoksia on tämän takana. Tänä vuonna YLE nosti esiin, että Migrin laillisuusvalvonnassa löytyi useita virheellisesti tehtyjä päätöksiä. Noin joka kymmenes kielteinen jatkolupapäätös oli virheellisesti tehty.
Ongelmat koskien Migrin toiminnan heikkoa ennakoitavuutta eivät rajoitu kansainväliseen suojeluun. Myös työperusteisissa oleskeluluvissa prosessin kesto on näyttäytynyt haasteena niin työnantajille, kuin vastaanottaville kunnille, ja luonnollisesti myös ulkomailla odottaville tuleville työntekijöille. Kasvihuoneteollisuuden ulkomaalaista työvoimaa Närpiön seudulla tarkasteleva tutkimusraportti nostaa esiin toiminnan/päätösten paremman ennakoitavuuden keskeisenä kehittämisehdotuksena. Tiedonkulun parantaminen auttaisi työntekijöitä tietämään, milloin rekrytoitu työntekijä voi käytännössä aloittaa työn. Jos työnantajan perheenjäsenet ovat muuttamassa Suomeen, on tulon ennakointi tärkeää myös peruspalveluille, kuten varhaiskasvatukselle ja kouluille. Ennakointi vaatii tehostettua keskustelua Migrin ja ELY-keskusten sekä kuntien kanssa, ja systemaattisuutta Migrin prosessien aikatauluihin.
Migrin toiminnan sujuvuus heijastuu myös perhe-elämään. Yhdessä Suomen tiukennetun maahanmuuttopolitiikan kanssa Migrin toimeenpanevat prosessit erottavat perheenjäseniä toisistaan, usein pitkiksi ajoiksi tai pysyvästi. Tämän seuraukset ja huoli perheenjäsenistä turvattomissa oloissa ilmenevät muun muassa psyykkisinä oireina, jotka vaikeuttavat asettumista Suomeen ja keskittymistä esimerkiksi kielen oppimiseen.
Asiakaskokemuksessa rutkasti parannettavaa
Toiseksi, Migrin strategiassa pyritään siihen, että ”asiakaskokemus on erinomainen”. Asiakaskokemuksissa Migrillä on parantamiseen varaa, koska esimerkiksi turvapaikanhakijoiden karkotuksia käsittelevissä tutkimuksissa on nostettu esiin Migrin asiakkaiden ja heitä tukevien ihmisten, kuten vapaaehtoisten ja asianajajien toistuvia pettymyksiä suhteessa asiakkaiden prosesseihin. Etenkin turvapaikkaprosessissa on viime vuosina ollut laajamittaisia ja toistuvia ongelmia, jotka heijastuvat vahvasti asiakaskokemuksiin. Tutkimuksissa on osoitettu, miten asiakaskokemusten huono laatu on johtanut pitkittyessään institutionaalisen luottamuksen rapautumiseen: asiakkaat ja heitä tukevat tahot eivät enää luota Migriin. Asiakaskokemusten huono laatu johtuu erilaisista tekijöistä, mutta joidenkin Migrin työntekijöiden epäammattimainen käytös, prosessien pitkittyminen ja niihin liittyvä epätietoisuus sekä ongelmat tulkkauksessa selittävät tutkimusten mukaan kasvavaa epäluottamusta.
Turvapaikkaprosessin lisäksi Migrin haasteet asiakaskokemuksissa liittyvät erityisesti perhesiteen perusteella myönnettävään oleskelulupaan – tai pikemminkin sen myöntämättä jättämiseen. YLE:n MOT dokumentti osoitti kattavasti, miten Suomen kansalaisten puolisot eivät ole saaneet oleskelulupaa Suomeen huolimatta tosiasiallisesta perhe-elämästä, rakkaudesta ja monissa tapauksissa myös yhteisistä suomalaisista lapsista. Migri on viime vuosina käyttänyt erityisesti maahantulosäännösten kiertämistä perusteena – toisinaan myös verukkeena – antaa negatiivinen päätös perhesiteen perusteella haettuihin oleskelulupiin. Esimerkiksi aiemmat turvapaikkahakemukset tai lumeavioliiton epäily ovat voineet johtaa ulkomaalaisten kumppanin, joka usein on myös suomalaisen lapsen isä, karkotusuhkaan ja myös itse karkotukseen. On tärkeää tehdä lisätutkimusta aiheesta ja tähän esimerkiksi Siirtolaisuusinstituutin INDEFI-hanke vastaa.
Migrin toiminnan kehittäminen ja yhteistyötahojen kanssa toimiminen
Edellä avattujen Migrin uusien tavoitteiden lisäksi Migrin tavoitteena on kehittää ja uudistaa toimintaansa jatkuvasti. Tämä on toki tärkeää, mutta samalla organisaation perusasiat, kuten turvapaikkaprosessi ja muidenkin oleskelulupien hakuprosessit, tulisi saattaa ensin kuntoon. Teknisten uudistusten suhteen on hämmentävää, että Migri pyrkii kehittämään muun muassa automatisoitua päätöksentekoa, mutta organisaation tarjoama sähköinen järjestelmä, EnterFinland, jonka kautta useita oleskelulupia on haettava, ei asiakkaiden ja heitä tukevien tahojen kokemusten valossa ole teknisesti toimiva tai luotettava.
Migri pyrkii jatkossa myös toimimaan verkostoissa aktiivisesti ja ratkaisuhakuisesti. Avoimempi yhteistyö eri tahojen kanssa on tervetullutta, sillä Migrin aiempi tapa tehdä yhteistyötä ei ole aina herättänyt luottamusta. Erilaisia yhteistyötahoja, esimerkiksi asiantuntijoita, on vaadittu allekirjoittamaan salassapitolomake, vaikka Migrissä järjestetty kokous olisi koskenut vain julkisen tapahtuman yhteisjärjestämistä. Askel kohti avoimempaa yhteistyötä on uuden strategian toimeenpanoa seuraavan verkoston perustaminen ja siihen myös järjestökentän mukaan kutsuminen.
Lopuksi, Migrin tavoitteena on olla ”hyvinvoiva työyhteisö ja houkutteleva työpaikka.” Työyhteisön hyvinvointi on varmasti tärkeä kehittämiskohde, sillä valtamediassa on viime vuosina uutisoitu Migrin entisten työntekijöiden kokemuksia huonoista työolosuhteista, etenkin liittyen kohtuuttomien tulostavoitteiden saavuttamiseen. Tulevaisuudessa Migrin olisi todella tärkeää rekrytoida aiempaa enemmän asiantuntevaa, sitoutunutta ja ihmisoikeuksiin perehtynyttä henkilöstöä. Organisaatiotasolla Migrin haasteena niin sanotusti puhdistaa sen mainetta on myös se, että käytännössä Migri valvoo usein vain itse omaa toimintaansa. Jatkuvat organisaation sisäiset yritykset korjata ja kehittää epäkohtia eivät näyttäydy talon ulkopuolisille vakavina yrityksinä. Toki parannusta on tullut verrattuna vuosien 2015-2016 tilanteeseen esimerkiksi puhuttelujen laadussa. Ulkopuolinen ja puolueeton valvontaelin voisi kuitenkin olla paikallaan Migriin kohdistuvan asiakkaiden ja yhteistyötahojen institutionaalisen luottamuksen palauttamiseksi.
Institutionaalinen luottamus palautettava
Luottamus syntyy positiivisten ja rakentavien kohtaamisten kautta. Luottamuksen saavuttaminen ja sen ansaitseminen vaativat usein pitkäkestoisen ja vastavuoroisen prosessin. Toisaalta instituutio voi menettää asiakkaansa tai yhteistyötahonsa luottamuksen hetkessä niin sanotun moraalisen shokin kautta tai toistuvien luottamusrikkomusten seuraamuksena ajan kuluessa.
Tutkijoina toivomme, että Migri toimeenpanee uuden strategian sen ihmislähtöisyydessään tasa-arvoisesti koskien kaikkia sen asiakkaita ja yhteistyötahoja. Strategia on sinänsä positiivinen avaus uuteen suuntaan. Ilman luottamusta herättäviä käytännön kokemuksia sen sisältö ja organisaation arvot jäävät kuitenkin sanahelinäksi. Strategiakauden 2023–2027 aikana Migrin tulee keskittyä juuri institutionaalisen luottamuksen eheyttämiseen. Mikäli se ei siinä onnistu, on syytä alkaa tehdä toimenpiteitä täysin uuden organisaation luomiseksi.
Hiitola, J., Jokinen, E. Bayan Shenwarai, E., Zaidan, A. & Nieminen, E. (2019) Pitkittynyt erossaolo ja muutos pakolaisten perhesuhteissa. Liikkeessä yli rajojen, https://liikkeessaylirajojen.fi/pitkittynyt-erossaolo-ja-muutos-pakolaisten-perhesuhteissa/
INDEFI-hanke (2021–2025), https://siirtolaisuusinstituutti.fi/tutkimus/hankkeet/intimate-geographies-of-bordering/
Maahanmuuttovirasto (2023) Maahanmuuttoviraston organisaatiostrategia 2023–2027, https://migri.fi/-/asiakkaat-ovat-maahanmuuttoviraston-uuden-strategian-lahtokohta
Pirkkalainen, P., Lyytinen, E. & Pellander, S. (2022, toim.) Suomesta poistetut – Näkökulmia käännytyksiin ja karkotuksiin. Vastapaino, Tampere, http://doi.org/10.58181/VP9789517689960
Pirkkalainen, P., Näre, L. & Lyytinen, E. (2022) ’I do not trust any of them anymore’: Institutional distrust and corrective practices in pro-asylum activism in Finland, Current Sociology, https://doi/pdf/10.1177/00113921221129313
Raunio, M.; Mattila, M.; Bäckman, L. & Kosová, M. (2023) Alueellinen resilienssi ja työperusteinen maahanmuutto: Kasvihuoneteollisuuden ulkomainen työvoima Närpiön seudulla. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:5. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164572/TEM_2023_5.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Saarikkomäki, E.; Oljakka, N.; Vanto, J.; Pirjatanniemi, E.; Lavapuro, J. & Alvesalo-Kuusi, A. (2018) Kansainvälistä suojelua koskevat päätökset Maahanmuuttovirastossa 2015-2017: Pilottitutkimus 18-34-vuotiaita Irakin kansalaisia koskevista myönteisistä ja kielteisistä päätöksistä. Oikeustieteellisen tiedekunnan tutkimusraportteja ja katsauksia 1/2018. https://www.utu.fi/sites/default/files/public:/media/file/RPR_1_2018.pdf
YLE (2023) Maahanmuuttoviraston laillisuusvalvonnassa havaittiin useita virheellisesti tehtyjä päätöksiä. https://yle.fi/a/74-20027673. Julkaistu 18.4.2023.
The Mobile Futures blog explores different themes as well as methodologies connected to our research. It is authored by our researchers and published in different languages. If you would like to collaborate with us don’t hesitate to reach out on hello@mobilefutures.fi
Mobile Futures -blogissa tarkastellaan eri teemoja ja tutkimukseen liittyviä menetelmiä. Blogia kirjoittavat ovat tutkijamme, ja se julkaistaan eri kielillä. Jos haluat tehdä yhteistyötä kanssamme, ota rohkeasti yhteyttä osoitteeseen hello@mobilefutures.fi.
Mobile Futures bloggen utforskar olika teman och metoder som är kopplade till vår forskning. Den skrivs av våra forskare och publiceras på olika språk. Om du vill samarbeta med oss, tveka inte att ta kontakt på hello@mobilefutures.fi.