20.9.2023 Elina Turjanmaa
Aloitin keväällä tutkijana Mobile Futures -hankkeessa. Olen taustaltani sosiaalipsykologi ja tarkastelen tutkimuksessani oman tieteenalani ydinteemaa: ryhmien välisiä suhteita. Teen tutkimusta monietnisissä, -kielisissä ja -uskontoisissa nuoristotiloissa, joissa tarkastelen ryhmien välisten suhteiden muotoutumista erityisesti luottamuksen näkökulmasta.
Tutkimus nivoutuu läheisesti kotoutumiseen – tapahtuvathan tutustuminen, tiedonvaihto ja oppiminen usein juuri arjen kohtaamisissa. Osana tutkimusta kysyn myös monikulttuurisia ryhmiä ohjaavilta ammattilaisilta, miten he näkevät nuorten yhteisöllisyyden rakentumisen ja eri ryhmien väliset jännitteet. Miten ohjaajat kokevat ja tunnistavat kotoutumisen kaksisuuntaisuuden omassa työssään ja ammatillisuudessaan?
Kotoutumisen määritelmien ja suomalaisen kotoutumispolitiikan ytimessä on ollut jo vuosikymmeniä kaksisuuntaisuuden tai monisuuntaisuuden ajatus: kotoutuminen koskee sekä uusia tulijoita että vastaanottavaa yhteiskuntaa ja sen asukkaita. Tutkimuksessa kotoutumisen käsitettä tarkastellaan usein kriittisesti. Kriittisen tarkastelun kärki kohdistuu tapaamme nähdä kotoutumisen ongelmat maahanmuuttajien kotoutumisen haasteina.
Tutkijat ovat nostaneet esiin, miten kotoutumisen tutkimus itsessään uusintaa jakoa maahanmuuttajiin ja ei-maahanmuuttajiin – kotoutujiin ja heihin, jotka ovat jo integroituneita. Näistä kriittisistä huomioista huolimatta puhumme lähes aina maahanmuuttajista, kun puhumme kotoutumisesta, ja kun tutkimme kotoutumista, tutkimme maahanmuuttajien sopeutumista enemmistön määrittelemään yhteiskuntaan.
Maahanmuuttajien kotoutumisesta ja kotoutumisen esteistä tiedetään paljon. Vaikeus asettua ja tuntea olonsa kotoisaksi liittyvät usein ulkopuolisuuden kokemuksiin, heikkoon suomen tai ruotsin kielen taitoon tai vaikeuksiin työllistyä. Moni kotoutumisen este kietoutuu yhteen rasismin ja yhteiskunnan syrjivien rakenteiden kanssa. Ei ole sattumaa, että kotoutumistutkimuksissa päädytään usein korostamaan vastaanottavan yhteiskunnan merkitystä kotoutumisessa. Tällä ei tarkoiteta ainoastaan palveluohjausta tai maahanmuuttajille suunnattua kielikoulutusta, vaan myös syrjivien käytäntöjen ja niiden laajojen seurausten tiedostamista sekä laajemmin avoimuutta muutokselle – omia perinteitä unohtamatta.
Uuteen sopeutuminen on olennainen osa uuteen maahan asettumista. Myös Petteri Orpon hallitusohjelmassa korostetaan kotoutumisen yhteydessä maahanmuuttajien velvollisuuksia ja “työllä kotoutumista”. Vastaanottavaa puolta ei kuitenkaan huomioida millään tavalla. Mobile Futures -hankkeessa haluamme laajentaa tapoja, joilla puhumme kotoutumisesta ja maahanmuutosta. Keskeistä on kohdistaa katse maahanmuuttajien ohella ympäröivään yhteiskuntaan.
Miten yhteiskunnan vastaanottavuutta sitten voidaan tutkia? Kaksisuuntaisuuden näkökulmasta ei voida lähteä liikkeelle ainoastaan siitä, mitä vastaanottava yhteiskunta ja siellä asuvat ihmiset voisivat tarjota maahantulijoille, vaan on katsottava enemmistön muutosprosessia tarkemmin. Muutoksessa oppijoina ovat paitsi yksilöt ja yhteisöt, myös esimerkiksi palveluita tarjoavat organisaatiot.
Omassa tutkimuksessani haluan kysyä kotoutumisesta erityisesti suomalaistaustaisilta nuorilta. Mitä ja millaisia muutoksia nuoret kokevat viettäessään aikaa monikulttuurisessa nuoristotilassa? Millaisen muutoksen he näkevät mieluisana ja tavoiteltavana? Tutkimuksen avulla voin osallistua keskusteluun siitä, mitä kaikkea kaksisuuntainen kotoutuminen voi tarkoittaa nuorille, joista yhä useamman arjessa moninaisuus on läsnä.
Lisää aiheesta:
Klarenbeek, L. M. (2021). Reconceptualising ‘integration as a two-way process’. Migration Studies, 9(3), 902–921. https://doi.org/10.1093/migration/mnz033
Kuva: Manuel Navarro /Unsplash
The Mobile Futures blog explores different themes as well as methodologies connected to our research. It is authored by our researchers and published in different languages. If you would like to collaborate with us don’t hesitate to reach out on hello@mobilefutures.fi
Mobile Futures -blogissa tarkastellaan eri teemoja ja tutkimukseen liittyviä menetelmiä. Blogia kirjoittavat ovat tutkijamme, ja se julkaistaan eri kielillä. Jos haluat tehdä yhteistyötä kanssamme, ota rohkeasti yhteyttä osoitteeseen hello@mobilefutures.fi.
Mobile Futures bloggen utforskar olika teman och metoder som är kopplade till vår forskning. Den skrivs av våra forskare och publiceras på olika språk. Om du vill samarbeta med oss, tveka inte att ta kontakt på hello@mobilefutures.fi.