Kielitietoisuus sosiaali- ja terveysalalla -seminaari 2.11.2023 tarjosi arvokkaita oivalluksia ja ratkaisuja monikielisyyden ja kielitaidon haasteisiin työyhteisöissä. Omassa puheenvuorossaan Irina Piippo Migdia-hankkeesta totesi, että kieli on enemmän kuin vain viestintäväline – se on aktiivinen merkitysten tuottaja, joka syntyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Seminaarissa korostettiin, että täydellistä kielitaitoa ei voi odottaa keneltäkään, vaan kielitaito on kuin kokoelma kielen palasia, joita yhdistellään eri tilanteissa. Kielitaito kehittyy ja muuttuu elämän varrella.
Keskustelut käsittelivät myös kielen oppimisen tapoja. Todettiin, että kieltä oppii parhaiten käytännön tilanteissa, kuten työyhteisöissä vaikka myös aiemmalla koulutuksella on suuri merkitys. Tärkeä kysymys oli, miten tällaista oppimista voitaisiin parhaiten tukea? Keskusteluissa kävi myös ilmi, että olisi hienoa, jos päästäisiin sellaiseen tilanteeseen, että ihmiset voisivat käyttää sitä kieltä mikä heistä tuntuu luontevalta. Eikö pääasiana kuitenkin ole se, että me ymmärrämme toisiamme? – Pohti yksi osallistujia.
Kielitietoisuudella tarkoitetaan muun muassa tietoisuutta työntekijän ensikielistä ja kielimuodoista sekä kielten arvostamista ja näkymistä työyhteisöissä. Kielitietoisuus yhdistetään myös vallankäyttöön ja osallisuuteen. Seminaarin osallistujia haastettiin pohtimaan, miten vallitsevat kielelliset käytänteet saattavat mahdollistaa tai estää osallistumisen. Kielitietoisuus tarjoaa ratkaisuja yksikielisten käytänteiden haastamiseen. Se vaatii kuitenkin yhteistä pohdintaa mutta myös johdon tukea. Kielitietoinen organisaatio tukee kielen oppimista ja luo turvallisen ympäristön kielen puhumiselle. On tärkeä puhua ja sopia yhteisistä käytänteistä, mutta on myös äärimmäisen tärkeää, että koko työyhteisö sitoutuu näihin käytäntöihin.
Seminaari tarjosi myös konkreettisia ratkaisuja, kuten SOTE-alan asiakastyön kirjaamiseen ja raportointiin liittyvien mallien luominen yhdessä. Paneelikeskustelussa korostettiin selkeiden sanojen ja käytäntöjen tärkeyttä, selkokielen käyttämistä, sekä yksilön roolia kielitietoisuuden edistämisessä.
Kokonaisuutena tilaisuus herätti ajatuksia kielitietoisuuden syventämisestä arjen käytäntöihin ja vahvana viestinä sekä päätöksentekoon että työelämään oli, että kielitietoisuus pitäisi tunnistaa kilpailuvaltiksi. Kuitenkin tiedon puute, kiire sekä rasismi ja asenteet haittaavat tätä kehitystä. Tärkeää on jatkaa keskustelua ja yhteistä pohdintaa sekä resursoida aikaa kielitietoisuuden kehittämiselle työpaikoilla.
Kielitietoisuus ei ole vain monikielisten työntekijöiden etu, vaan se hyödyttää koko työyhteisöä ja edistää yhdenvertaisuutta. Kielitietoiset toimintatavat voivat poistaa ymmärtämisen ja osallistumisen esteitä jokaiselta, ja ne ovat sovellettavissa monissa eri tilanteissa. Kielitietoisuus on voimavara kaikille.
Mobile Futures -hanke järjesti yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Migdia-tutkimushankkeen, Taitotalon ja Siirtolaisuusinstituutin kanssa Kielitietoisuus sosiaali- ja terveysalalla: tietoa, käytäntöjä ja kysymyksiä työyhteisössä -seminaarin Turussa 2.11.2023.