19.5.2026 Eveliina Junikka, Maiju Lehto & Hanna Kinnunen
Luottamus on edellytys sille, että tulevaisuudesta voidaan puhua yhdessä. Mobile Futures -hankkeessa toteutimme kymmenen monikielistä ja osallistavaa Ilmiöasema-tulevaisuustyöpajaa yhdessä maahan muuttaneiden kanssa, joiden ääni harvoin kuuluu suomalaisissa tulevaisuuskeskusteluissa. Työpajojen kokemukset osoittivat, että monikielisyys ja tulkkaus eivät olleet vain saavutettavuuskysymyksiä, vaan keskeinen osa luottamusta rakentavaa tutkimusmenetelmää.
Tulevaisuudesta puhuminen edellyttää luottamusta. Jos ihminen ei tunne oloaan turvalliseksi, on vaikeaa heittäytyä ajattelemaan tulevaisuutta tasolla, jossa käsitellään henkilökohtaisia epävarmuuksia, toiveita ja mahdollisuuksia. Luottamuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä osallistujien kokemusta turvallisuudesta, kuulluksi tulemisesta ja siitä, että heidän näkemyksillään on merkitystä yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa.
Diakonissalaitoksen kehittämän Ilmiöasematyön ydin on tulevaisuusvallassa. Sitran Tulevaisuusvalta-muistiossa kuvataan tulevaisuusvaltaa yhtenä vallankäytön muotona. Se on valtaa määritellä tulevaisuusnäkymiä, eli sitä, mitä tulevaisuudessa pidetään mahdollisena tai toivottavana. Mahdollisuutena pitämämme tulevaisuudet vaikuttavat siihen, mitä teemme tällä hetkellä ja ohjaavat esimerkiksi päätöksentekoa.
Sillä on väliä, miten tulevaisuus esitetään, keitä siinä näkyy ja miten heidät siinä esitetään. Tulevaisuusvallan laajentaminen on muun muassa huomiotta jääneiden äänten esille tuomista, tulevaisuusnäkymien monipuolistamista ja tulevaisuusajattelun edellytysten luomista moninaisemmalle joukolle.
Tässä kirjoituksessa tarkastelemme kotoutumisen teemoista pidetyissä työpajoissa tehtyjä keskeisiä havaintoja luottamuksen, monikielisyyden ja osallisuuden näkökulmista sekä nostamme esiin myös työpajoja fasilitoineiden asiantuntijoiden huomioita prosessin eri vaiheista.
Tulevaisuustyöpajat ja osallistujien tavoittaminen
Toteutimme osana Mobile Futures – hankkeen Luottamus tulevaisuuteen- työpakettia 10 osallistavaa ja toiminnallista Ilmiöasema-tulevaisuustyöpajaa. Työpajojen tarkoituksena oli tuoda esiin monipuolisia tulevaisuusnäkökulmia kotoutumisesta henkilöiltä, joilla on omakohtaista kokemusta Suomeen muuttamisesta tai kotoutumisesta laajemmin ymmärrettynä.
Työpajoissa hyödynsimme saavutettavia ja helposti lähestyttäviä työskentelytapoja ja materiaaleja, jotka Diakonissalaitos on kehittänyt yhdessä asiakkaidensa ja kävijöidensä kanssa. Lähestymistapa irrottaa tulevaisuustyön asiantuntijakeskeisyydestä ja avaa sen osallistavalle, kokemukselliselle tiedolle.
Osallistujat tavoitettiin pääasiassa Diakonissalaitoksen toiminnoista, joihin ohjautuu erityisesti suomen kieltä opettelevia ja/tai haavoittuvaisessa asemassa esimerkiksi oikeudellisen asemansa takia olevia henkilöitä. Valtaosa heistä oli asunut Suomessa alle viisi vuotta. Työpajoihin osallistui myös muita Suomessa asuvia henkilöitä, jotka tavoitettiin yhtä lailla Diakonissalaitoksen toimintojen kautta. Työpajojen lähtökohtana oli, että osallistujat voivat käyttää äidinkieltään tai muuta itselleen luontevaa kieltä, ja ryhmät muodostettiin yhteisen kielen perusteella.
Alun perin ideana oli järjestää työpajoja, joihin osallistuisi mahdollisimman eritaustaisia maahan muuttaneita mahdollisimman monipuolisten näkökulmien kartoittamiseksi. Käytännössä ryhmät muodostuivat kuitenkin melko samankaltaisessa tilanteessa olevista osallistujista, esimerkiksi Suomessa asumisen keston tai oikeudellisen aseman perusteella. Tätä ei suunniteltu ennalta, vaan ryhmien muodostumiseen vaikutti todennäköisesti se, että tietyissä Diakonissalaitoksen toiminnoissa korostuivat tietynlaisessa elämäntilanteessa olevat henkilöt (esim. suomen kielen harjoittelussa Suomessa vasta suhteellisen vähän aikaa asuneet henkilöt).
Työpajoihin kutsuttiin myös muita Suomessa asuvia, sillä tarkastelun kohteena oli kaksisuuntainen kotoutuminen. Keskustelujen pohjana olivat mm. seuraavat kysymykset: Miltä Suomi näyttää vuonna 2036, kun kaksisuuntainen kotoutuminen on onnistunut? Mitkä ovat tämän hetken esteet kotoutumiselle? Mitä on hyvä elämä ja mikä rakentaa luottamusta tulevaisuuteen?
Luottamus prosessina – ennen, aikana ja jälkeen työpajojen
Työpajojen aikana kävi selväksi, että luottamuksen rakentuminen ei ole yksittäinen hetki, vaan jatkuva prosessi, joka alkaa jo ennen varsinaista työpajaa ja jatkuu sen päättymisen jälkeen. Luottamus on samalla tutkimuksellinen, eettinen ja sosiaalinen kysymys: ilman kokemusta turvallisuudesta ja vastaanotetuksi tulemisesta tulevaisuuden pohtiminen jää helposti etäiseksi.
Kutsumisessa hyödynsimme kollegoita, jotka työskentelevät osallistujille tutuissa toiminnoissa. Näiden tuttujen tahojen kautta osallistujia lähestyttiin henkilökohtaisesti, mikä kokemuksemme mukaan on tärkeää – usein jopa välttämätöntä – osallistujien tavoittamiseksi. Lisäksi he toivat esiin käytännön seikkoja, kuten uskonnollisten käytäntöjen (esim. rukousajat) huomioimisen, jotta tapaamiset voitiin ajoittaa mahdollisimman monelle sopiviksi.
Vaikka tutkimukseen liittyvät suostumuslomakkeet oli käännetty eri kielille, olivat suostumukseen ja tutkimukseen liittyvät käytännöt monille osallistujille uusia. Lomakkeiden sisältö herätti kysymyksiä, kuten miksi suostumus tarvitaan, jos nimeä ei mainita tutkimuksessa. Suostumuslomakkeen huolellinen läpikäynti – usein sekä työntekijän kanssa ennen varsinaista työpajaa että tutkijoiden ja tulkin kanssa työpajan alussa – osoittautui tärkeäksi osaksi paitsi tutkimuseettistä prosessia myös luottamuksen rakentamista tutkimusta ja sen tekijöitä kohtaan.
Kaksiosaisissa työpajoissa toinen kerta oli poikkeuksetta suositumpi. Pyysimme ensimmäisissä työpajoissa osallistuneita kutsumaan seuraavalle kerralle mukaan tuttujaan ja seuraavilla kerroilla työpajoissa olikin paljon enemmän osallistujia. Tämän perusteella tulkitsimme osallistujien jakaneen myönteisiä kokemuksiaan eteenpäin.
Kokemus havainnollistaa myös toimijuuksien rakentumista. Osallistujat eivät toimineet pelkkinä kutsun kohteina vaan aktiivisina myös kutsujina ja välittäjinä, jotka osaltaan jakavat tulevaisuusvaltaa taas kutsumilleen ihmisille.
“Työpajat vahvistivat kokemustani siitä, että ihmiset jakavat kokemuksiaan, kun kokevat olevansa turvassa ja kun he näkevät, että heidän ajatuksiaan todella kuunnellaan.” – Hanna, fasilitaattori
Esteettömyys tutkimusmenetelmän ytimessä
Tulevaisuusajattelu on taito, joka vaatii harjoittelua ja tarkoituksenmukaisia työskentelytapoja. Erityisesti silloin, kun ennakointityöhön osallistuu ihmisiä erilaisista taustoista ja erilaisin valmiuksin, on tärkeää huomioida esteettömyys ja saavutettavuus.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi monipuolisia osallistumisen tapoja, kuten toiminnallisuutta, sekä työpajan keston sovittamista osallistujien jaksamiseen ja keskittymiskykyyn. Työskentelyn tavoitteiden ja tarkoituksen tulee olla selkeitä koko prosessin ajan. Lisäksi on huomioitava erilaiset tavat osallistua: osa ilmaisee itseään mieluummin kirjoittamalla, osa puhumalla ja osa valmiista vaihtoehdoista valiten.
Kokemuksemme mukaan työpajan enimmäiskesto on noin kaksi tuntia. Tämän jälkeen keskittyminen heikkenee, osallistujia poistuu ja työskentelyn loppu – yhteenveto ja seuraavat askeleet – jää helposti vajaaksi. Päädyimme tämän takia kielikohtaisiin työpajoihin, sillä usean kielen tulkkaus saman työpajan sisällä pidensi työpajojen kestoa merkittävästi.
Työpajat rakentuvat kahdesta osasta: tulevaisuuden esteiden tarkastelusta sekä toivottavien tulevaisuuksien rakentamisesta. Jotta työskentelystä jää osallistujalle toiveikas kokemus, on tärkeää, että hän voi osallistua koko prosessiin – ei pelkästään alkuvaiheeseen, jossa käsitellään haasteita.
Kielikohtaisuus ei aina toteutunut yksiselitteisesti: suomeksi järjestettyihin työpajoihin osallistui myös henkilöitä, jotka eivät puhuneet suomea, jolloin hyödynnettiin esimerkiksi teknologisia välineitä kuten puhelimen tekoälykääntäjää. Vastaavasti muunkielisissä työpajoissa osa osallistujista halusi käyttää suomea.
Tulkkaus osana luottamusta – eettisiä kysymyksiä
Tulkkaus ei ole merkityksistä vapaa tai neutraali prosessi, vaan se vaikuttaa siihen, miten ihmisten kokemukset tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Mikäli tulkkausta tarvittiin, käytimme mahdollisuuksien mukaan osallistujille ennestään tuttuja tai toiminnoissa luotettavaksi havaittuja tulkkeja. Pidimme tulkeille ennakko-ohjeistuksen työpajojen menetelmistä sekä sanastosta ja keräsimme osallistujilta palautetta tulkkauksen käytöstä. Palautteissa korostuivat sen myönteiset puolet: erityisesti Suomessa vasta lyhyen aikaa asuneet osallistujat kokivat merkitykselliseksi mahdollisuuden kertoa kokemuksistaan itselle vahvalla kielellä. Samalla on kuitenkin huomioitava, että palautteen antaminen tapahtui tulkkien välityksellä, mikä on voinut nostaa kynnystä tuoda esiin kielteisiä kokemuksia.
Myös ne osallistujat, jotka käyttivät mielellään suomea työpajoissa, suhtautuivat tulkkaukseen myönteisesti. Suomen kielen käyttö liittyi heidän palautteessaan ennen kaikkea omaan toimijuuteen eli tässä tapauksessa haluun käyttää suomea yhä enemmän arjessa ja kehittää omaa kielitaitoaan.
“Tulkkauksen kautta käyty keskustelu vaatii erityistä tarkkuutta. Samalla jäin pohtimaan, mitä nyansseja oli ehkä mahdotonta tavoittaa suoraan.” – Hanna, fasilitaattori
Osallistava tulevaisuustyö tuottaa syvää kokemuksellista tietoa ja avaa tilaa toimijuudelle
Monelle työpajojen osallistujalle tämä oli ensimmäinen kerta, kun heiltä kysyttiin, miltä heidän tulevaisuutensa näyttää tai mitä he toivovat vuodelta 2036. Harjoitukset – kuten hyvän elämän määrittely, kotoutumisen esteiden nimeäminen, tulevaisuuden skenaarioiden rakentaminen ja pienten esineiden käyttäminen oman toivottavan tulevaisuuden kuvittelussa– tukivat osallistujien omaa ääntä ja ajattelua. Moni kertoi työskentelyn lisänneen toivoa ja tunnetta siitä, että heidän näkemyksillään on merkitystä. Tulevaisuudesta puhuminen toimi siis myös tapana osoittaa ihmiselle, että hänen kokemuksensa ja toiveensa ovat arvokkaita.
Työpajojen päätteeksi esitetyt osallistujien palautteet olivat lähes yksimielisiä: lisää tällaisia keskusteluja. Osallistujat toivoivat erityisesti, että he voisivat tulevaisuudessa osallistua vastaaviin työpajoihin, joissa mukana on myös heitä pidempään Suomessa asuneita henkilöitä uusien näkökulmien kartoittamiseksi, mikä tulevaisuuden tutkimustarpeita ajatellen on todella arvokas näkökulma. Tässä kokonaisuudessa keskityttiin kuitenkin Diakonissalaitoksen asiakkaisiin ja toimintaan osallistuviin, jotka ovat usein vasta vähän aikaa maassa olleita. Myös tämä vahvisti käsitystämme siitä, että osallistavat tulevaisuustyöpajat eivät toimi vain tutkimusaineiston keräämisessä, vaan ovat itsessään merkittävä osallisuuden ja tulevaisuusvallan muoto.
”Tulevaisuustyöpajoja on pidetty Diakonissalaitoksella paljon, mutta aika vähän maahanmuuttaneiden kanssa ennen tätä mahdollisuutta. Ihmiset kiittivät syvästi mahdollisuudesta tulla kuulluiksi ja ajatella tulevaisuutta. Se on pysäyttävää ja koskettaa syvältä. Ehkä se kiitollisuuden syvyys yllätti, vahvisti sitä, että ollaan oikealla asialla.” – Maiju, fasilitaattori
Luottamuksen ja tulevaisuuden yhteys
Työpajojen kokemukset osoittivat, että luottamus on sekä tutkimuksen eettinen edellytys että kotoutumista vahvistava voima. Kun ihmisille annetaan aikaa, tilaa ja olosuhteet ilmaista itseään sekä vaikuttaa siihen, millaisia tulevaisuuskuvia tutkimuksessa ja päätöksenteossa rakennetaan, vahvistuvat sekä luottamus että toimijuuden kokemus.
Haluamme rohkaista eri alojen ammattilaisia pohtimaan, miten luottamusta ja tulevaisuususkoa voidaan rakentaa omassa työssä, erityisesti vasta Suomeen saapuneiden tai suomen kieltä opettelevien ihmisten kohdalla. Heidän kokemuksellinen tietonsa täydentää perinteistä tutkimusta ja tekee kotoutumisen todellisuutta näkyväksi – ei vain tilastoina, vaan arjen kokemuksina, tunteina, pelkoina ja unelmina. Käytännön työhön on tarjolla myös konkreettisia välineitä: Diakonissalaitoksen osallistavan tulevaisuustyön materiaalipankki kokoaa yhteen menetelmiä ja harjoituksia, joiden avulla tulevaisuuskeskusteluja voidaan toteuttaa saavutettavasti eri ryhmissä. Lisäksi Mobile Futures -hankkeen julkaisu Luottamus arvostavassa kohtaamisessa: näkökulmia ja työkaluja työntekijöille monikielisten asiakkaiden kohtaamiseen tarjoaa käytännönläheisiä työkaluja luottamuksen rakentamiseen asiakastyössä.
Osallistumisen mahdollisuuden lisäksi tulevaisuusvallassa on kyse siitä, miten tieto kytketään osaksi päätöksentekoa. Tässä työpaketissa hyödynnämme työpajoista kerättyä aineistoa muun muassa kotoutumistyöhön liittyvien, eri yhteiskunnan osa-alueille kohdistuvien politiikka- ja toimenpidesuositusten laatimisessa sekä Diakonissalaitoksen kehittämistyössä.
Tulevaisuudesta tulee keskustella yhdessä niiden kanssa, joita harvoin kuullaan. Osallistava tulevaisuustyö voi toimia vastavoimana ulkopuolisuuden kokemuksille ja auttaa rakentamaan yhteistä näkemystä siitä, mikä on mahdollista. Samalla siinä luodaan yhteistä kokemusta toivosta, mahdollisuuksista ja vallasta suhteessa tulevaisuuteen (Nesta 2019).
Kotoutumisen lisäksi myös tulevaisuuksien ajattelu on kaksisuuntainen prosessi. Jotta voimme tässä hetkessä tehdä päätöksiä, joilla hyvään tulevaisuuteen voidaan päästä, on ensin pystyttävä kuvittelemaan se, miltä toivottava tulevaisuus näyttää. Kun näkökulmat monipuolistuvat ja yhä useampi osallistuu tulevaisuuskuvien luomiseen, paranevat mahdollisuudet myös erilaisten tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseksi (Sitra 2024).
Kaksisuuntaisen kotoutumisen kannalta tämä on erityisen tärkeää, sillä se perustuu molemminpuoliseen luottamukseen ja luo pohjan yhteisen tulevaisuuden rakentamiselle. Kun luottamus tulevaisuuteen vahvistuu, myös toivo ja osallisuus kasvavat – ja samalla rakentuu inhimillisempi ja oikeudenmukaisempi yhteiskunta.
“Erityisesti nuorten vahva tulevaisuususko teki vaikutuksen. Haasteista huolimatta he näkivät itsensä aktiivisina toimijoina, joilla on valtaa vaikuttaa tulevaisuuteensa.” – Hanna, fasilitaattori
Mobile Futures -blogissa tarkastellaan eri teemoja ja tutkimukseen liittyviä menetelmiä. Blogia kirjoittavat tutkijamme ja yhteistyökumppanimme, ja se julkaistaan eri kielillä. Jos haluat tehdä yhteistyötä kanssamme, ota rohkeasti yhteyttä osoitteeseen hello@mobilefutures.fi.
The Mobile Futures blog explores different themes as well as methodologies connected to our research. It is authored by our researchers and collaborators, and published in different languages. If you would like to collaborate with us don’t hesitate to reach out on hello@mobilefutures.fi
Mobile Futures bloggen utforskar olika teman och metoder som är kopplade till vår forskning. Den skrivs av våra forskare och samarbetspartners och publiceras på olika språk. Om du vill samarbeta med oss, tveka inte att ta kontakt på hello@mobilefutures.fi.