31.3.2023 Gabriel Olegário
Suomi sijoittuu usein myönteisesti maailmanlaajuisissa ranking-listoissa inhimillisen kehityksen keskeisissä mittareissa, lähinnä tasa-arvoista, vakaata ja demokraattista yhteiskuntaa koskevissa mittareissa. Niinpä Suomi on vakain ja yksi vapaimmat maat sekä houkutella kansainvälistä näkyvyyttä olemalla peräkkäin luokiteltu onnellisin maa maailmassa. Samalla Suomi on maa, joka suhteellisen lyhyessä ajassa muutti itsensä nykyaikaiseksi tietoon perustuvaksi taloudeksi huolimatta 1990-luvun alun akuutista taloudellisesta tilanteestaan. Ulkomaista työvoimaa tarvitsevan talouden, työikäisten vähenevän määrän ja nykyisen inhimilliseen pääomaan perustuvan hallituksen politiikan yhdistäminen saattaa johtaa eri maahanmuuttajaryhmien kotoutumiskäytäntöjen eriarvoiseen kohteluun.
Näillä pohdinnoilla pyritään tuomaan esiin luokittelun korkeasti ja matalasti koulutetut maahanmuuttajat ja haasteet, jotka liittyvät seuraavien paradigman täytäntöönpanoon inhimillisen pääoman kansalaisuus [1] maahanmuuton hyväksyminen ja kotouttaminen. Lisäksi tämä viesti kannustaa yhteiskunnallista tietoisuutta eri maahanmuuttajaryhmien kotoutumisen ja Suomeen pääsyn määritelmistä ja eriarvoisesta kohtelusta sekä kysymyksestä, miten inhimilliseen pääomaan perustuva maahanmuuttojärjestelmä kietoutuu kaksisuuntaiseen kotoutumiseen.
Loppujen lopuksi, kuka on "korkeasti" ja kuka "matalasti" koulutettu maahanmuuttaja?
Kuten viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa Suomessa on käynyt ilmi, jotkut maahanmuuttajaryhmät koetaan halutummiksi kuin toiset, mikä herättää kysymyksen siitä, ketkä ovat tervetulleita ja ketkä eivät ole tervetulleita Suomeen. Poliittisella asialistalla on keskusteltu paljon korkeasti ja matalasti koulutetuista maahanmuuttajista, mutta kuka on "korkeasti" ja "matalasti" koulutettu maahanmuuttaja ja kuka on tervetullut? Ensimmäinen haaste on korkeasti ja matalasti koulutettujen maahanmuuttajien välisen kahtiajaon tarkka määrittely. Korkean tulotason maissa käsitys siitä, että tietyt maahanmuuttajaryhmät ovat halutumpia kuin toiset taloudellisten tarpeiden tyydyttämiseksi, on useimmiten markkinasuuntautunut, sillä korkeasti koulutetut yhdistetään korkeakoulututkintoon ja matalasti koulutetut ruumiilliseen työhön. Lisäksi suomalaisen yhteiskunnan eri sektoreiden, kuten instituutioiden, poliittisten puolueiden ja poliitikkojen sekä työmarkkinoiden, jakamat narratiivit määrittävät sitä, miten yhteiskunta suhtautuu näihin maahanmuuttajavirtoihin Suomeen ja Suomesta.
Tämä "käsitys" siitä, mitä ja ketä halutaan ja ei haluta, ei välttämättä ota huomioon korkeasti ja matalasti koulutettujen maahanmuuttajien Suomeen tuomaa todellista osaamisen sisältöä ja luonnetta, vaan ainoastaan helpommin arvioitavia ja tunnustettavia pätevyyksiä. Yhtäältä korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien isäntämaahan tuomien kannattavien positiivisten vaikutusten ohella sama ryhmä liitetään yleisesti ottaen myös myönteinen kuva eräänlaiset "ihanteelliset" tai "varakkaat" maahanmuuttajat (joita joskus kuvataan nimellä kansainväliset lahjakkuudet suomalaisessa kontekstissa) valmiiksi integroitujen ominaisuuksien ja Suomessa helposti tunnistettavien kotimaisten tunnusten ansiosta. Vaikka heidän taitojensa, koulutuksensa ja asiantuntemuksensa repertuaari saattaa antaa heille suhteellisen etuoikeutetun aseman muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna, on tärkeää tunnistaa, kuinka monimuotoinen tämä ryhmä on, sillä heillä on erilaisia odotuksia ja tarpeita, koska heiltä saattaa puuttua tukea sekä koti- että kohdemaasta.
Toisaalta matalan ammattitaidon maahanmuuttajat on Suomessa yleisesti tarkoitettu tehtäviin, jotka eivät edellytä muodollista koulutusta ja pätevyyttä. Tämä tarkoittaa sitä, että matalan ammattitaidon maahanmuuttajien motiivit tulla Suomeen ovat moninaiset, sillä osa maahanmuuttajista tuli perheryhmittäin ilman aikomusta palata kotimaahansa, samoin kuin nuoret vierastyöläiset, joiden tarkoituksena on kerryttää rahaa, palata kotiin ja toistaa tämä taloudellinen sykli kausittain. Maailmanlaajuisesti ja Suomessa ulkomaalaissyntyisillä matalasti koulutetuilla työntekijöillä on yleensä matalampi palkka, vähemmän oikeuksia ja puutteellinen sosiaaliturva verrattuna matalasti koulutettuihin suomalaisiin alkuasukkaisiin, ja heillä on vähemmän mahdollisuuksia turvautua ammattiliittoihin ja muihin valvontaelimiin, mikä lisää tämän ryhmän epävarmuutta ja hyväksikäyttöä.
Sekä korkeasti että matalasti koulutetut maahanmuuttajat ovat erilaisia ryhmiä, ja maahanmuuttajien ja kantaväestön puutteellisesta sopeutumisesta johtuvat maahanmuuttajien ja kantaväestön kotoutumiserot on tärkeää tunnustaa, jotta voidaan turvata luottamus ja yhteenkuuluvuus suomalaisessa yhteiskunnassa. Näin ollen jäljempänä korostetaan inhimilliseen pääomaan perustuvan maahanpääsy- ja kotouttamisjärjestelmän lisääntyvää käyttöä, joka vaikuttaa siihen, miten korkeasti ja matalasti koulutettuja maahanmuuttajia kohdellaan eri tavoin.
Inhimillinen pääoma kansalaisuus varjostaa ihmisen oikeutta kansalaisuuteen
Miten Suomen kyky houkutella ja pitää nämä ihmiset palveluksessaan kansainväliset lahjakkuudet olla ongelma? Lisääntyvät kannustimet ja kilpailu kansainväliset lahjakkuudet saattaisi ottaa käyttöön maahanmuuttajien maahanpääsyjärjestelmän, joka perustuu henkilön taitoihin ja kykyihin Suomessa. Tämä muuttuva logiikka maahanmuuttajien maahanpääsystä markkinaperiaatteella on merkityksellinen uudenlaisen käsityksen kannalta inhimilliseen pääomaan perustuvasta kansalaisuudesta, joka on varjostanut ihmisoikeus kansalaisuuteen. Sen sijaan, että maahanmuuttajia pidettäisiin ihmisoikeuksien kantajina, kansalaiset alettiin kuvitella inhimillisen pääoman kantajiksi. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä, joita tämä ajatus herättää houkutellessaan kansainväliset lahjakkuudet on se, onko Suomi kiinnostunut tuomaan "aivoja" ja "käsiä" kauppatavarana vai onko se valmis integroimaan eri uskontoja, kasvoja, kieliä ja kulttuureja edustavia yksilöitä.
Inhimillisen pääoman markkinafundamentalismin nousun myötä muuttoliikkeen vastaanottamisessa on tapahtunut maailmanlaajuinen muutos talouden työvoimapulasta korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien rekrytointiin markkinaolosuhteista riippumatta. Näin ollen inhimillisen pääoman kansalaisuus voi Suomen kontekstissa johtaa maahanmuuton vastaanottamisen kerrostumiseen, mikä näkyy politiikoissa, jotka ovat edullisempia korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille kuin heikosti koulutetuille maahanmuuttajille. Selkeänä vastakohtaisena esimerkkinä voidaan mainita, että korkeasti koulutetut työntekijät otetaan maahan inhimillisen pääoman kantajina ja avaavat väyliä tulevaan kansalaisuuteen, kun taas matalan koulutustason työntekijät, joilla on (tunnustamattomia) henkilökohtaisia ominaisuuksia, rekrytoidaan työvoimapulan perusteella ja heidät otetaan maahan vain vierastyöläisinä. Käytännössä se tarkoittaa, että samat kahden viikon pikakurssi asiantuntijoiden, kasvuyrittäjien ja heidän perheenjäsentensä oleskelulupien hakemista ei sovelleta matalan ammattitaidon omaaviin maahanmuuttajiin.
Tämä keskustelu saattaa tuoda enemmän kysymyksiä kuin vastauksia erillisten ryhmien ja niiden poliittisen merkityksen käsitteellistämiseen. Siksi kaksisuuntaisessa kotouttamiskeskustelussa olisi keskityttävä myös inhimilliseen pääomaan perustuvan maahanmuuton vaikutuksiin ja kotouttamisen haasteisiin tai sen puutteeseen. Tärkeä kysymys, johon on vastattava julkisessa keskustelussa, on se, haluammeko elää yhteiskunnassa, jossa vain korkeasti koulutetut ja tuottavat yksilöt ovat tervetulleita ja arvostettuja. Lisäksi kaksisuuntainen kotouttaminen, joka hyödyttää molemminpuolisesti sekä ulkomaalaissyntyistä väestöä että Suomen vähemmistöjä, nähdään todennäköisesti myönteisenä lähestymistapana, kun löydämme yhteiset inhimilliset perusominaisuudet, jotka yhdistävät meitä ympäröiviin ihmisiin. Yhteiskunnallista huolenpitoa vaalimalla on mahdollista luoda sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia ottamalla ja integroimalla syntyperäisiä ja ulkomailla syntyneitä korkeasti ja matalasti koulutettuja työntekijöitä tasapuolisesti maahan. sama Suomen työmarkkinat.
[1] Inhimillisen pääoman kansalaisuus on ajatus, jonka mukaan maahanmuuton hyväksyminen perustuu yksinomaan yksilön työmarkkinoilla osoittamaan osaamiseen.
[2] Kaksitasoisilla työmarkkinoilla tarkoitetaan sitä, että maahanmuuttajatyöntekijät työskentelevät enimmäkseen matalapalkka-aloilla, kuten rakennusalalla ja palvelualoilla, vaikka heillä olisi korkeampi pätevyys muihin töihin.
Mobile Futures -blogissa tarkastellaan eri teemoja ja tutkimukseen liittyviä menetelmiä. Sen kirjoittajina ovat tutkijamme, ja sitä julkaistaan eri kielillä. Jos haluat tehdä yhteistyötä kanssamme, ota rohkeasti yhteyttä osoitteeseen hello@mobilefutures.fi.
Mobile Futures -blogissa tarkastellaan eri teemoja ja tutkimukseen liittyviä menetelmiä. Blogia kirjoittavat ovat tutkijamme, ja se julkaistaan eri kielillä. Jos haluat tehdä yhteistyötä kanssamme, ota rohkeasti yhteyttä osoitteeseen hello@mobilefutures.fi.
Mobile Futures bloggen utforskar olika teman och metoder som är kopplade till vår forskning. Den skrivs av våra forskare och publiceras på olika språk. Om du vill samarbeta med oss, tveka inte att ta kontakt på hello@mobilefutures.fi.