22.8.2022 Eveliina Lyytinen
Luottamuksen määritelmät ja käsitteet
Luottamusta käsittelevässä akateemisessa kirjallisuudessa on esitetty erilaisia määritelmiä. Monissa määritelmissä korostetaan halukkuutta hyväksyä haavoittuvuus myönteisten odotusten perusteella. Usein luottamuksen relationaaliset tai emotionaaliset näkökohdat erotetaan sen rationaalisista, riskiin keskittyvistä elementeistä.
Perustuu minun aiempi tutkimus kongolaisten pakolaisten suojelusta ja matkoista, olen määritellyt luottamuksen seuraavasti myönteinen tunne tai arvio toisen aikomuksista tai käyttäytymisestä.. On myös tärkeää muistaa, että luottamus herättää epäluottamuksen tai sen syvemmän muodon, epäluottamuksen, mahdollisuuden.
Luottamuksen määritelmän lisäksi on tärkeää selvittää, miten luottamus käsitteellistetään kussakin tutkimuksessa. Olen tutkinut luottamusta diskursiivisesti luotu tunne ja käytäntö, joka perustuu järkeen, rutiiniin ja refleksiivisyyteen. Seuraavassa käsittelen lyhyesti kutakin näistä käsitteellisistä elementeistä.
Kaikki kolme elementtiä - järki, rutiini ja refleksiivisyys - ovat välttämättömiä luottamusta luovan "uskon hypyn" kannalta (Möllering 2006). Mitä tulee elementtiin syyväitetään, että luottamus on tunteiden ja rationaalisen ajattelun yhdistelmä ja että rationaalisuutta voidaan soveltaa tunteisiin ja päinvastoin.
The rutiini luottamuksen luonne tarkoittaa sitä, että sitä harjoitetaan kyseenalaistamatta sen taustalla olevia oletuksia ja antamatta joka kerta perusteluja. Luottamus on refleksiivinen prosessi, joka on riippuvainen toimijoiden välisestä jatkuvasta vuorovaikutuksesta. Luottamus myös tyypillisesti kasvaa ja muuttuu asteittain refleksiivisen perehtymisen prosessissa.
Lisäksi luottamus voidaan käsitteellistää diskursiivisesti. Candlin ja Crichton (2012: 3) väittävät, että luottamusta voidaan parhaiten luonnehtia "diskursiivisesti toteutuneeksi ja dynaamisesti ja refleksiivisesti sijoitetuksi erilaisiin sosiaalisen järjestyksen mittakaavoihin". Näin ollen se on on väitetty että luottamusta voidaan parhaiten tutkia syvällisissä laadullisissa tutkimuksissa.
Olen kokenut luottamuksen myös harjoitus. Luottamus käytäntönä tarkoittaa, että se ymmärretään sekä konstruktioksi että prosessiksi tai suoritukseksi, sillä sitä rakennetaan, neuvotellaan ja toteutetaan jatkuvasti.
Luottamuksen käsitteellistäminen emotion liittyy havaintoihin, jotka osoittavat, miten tunteet vaikuttavat luottamukseen. Teoreettisesti on todettu, että luottamuksella on affektiivinen perusta ja että luottamuksen mahdollistavat uskonharppaukset on ymmärrettävä emotionaalisina sitoumuksina. Luottamus on näin ymmärrettynä siis "tunnekäsite".
Analyyttinen kehys luottamuksen tutkimiseksi
Pakolaiskontekstissa tekemäni tutkimuksen perusteella olen rakentanut analyyttisen kehyksen, joka sisältää neljä keskeistä osatekijää.
Ensinnäkin, mitä tulee asteikot ja suuntaukset, Luottamus toimii dynaamisesti sosiaalisen järjestyksen eri "mittakaavoissa", ja siksi luottamustutkimuksessa on kiinnitettävä huomiota tutkimuksen eri mittakaavoihin (eli makro/meso/mikro). Termit "luottamuksen antaja" ja "edunvalvoja" voivat viitata eri asioihin, kuten instituutioihin tai ihmisiin. Näin ollen luottamus voidaan jakaa sosiaaliseen luottamukseen (ihmisten välinen luottamus) ja institutionaaliseen luottamukseen (ihmisten luottamus instituutioihin).
Toiseksi, asiayhteydet luottamus on ratkaisevan tärkeää. Tällä tarkoitan kulttuurista ja yhteiskunnallista kontekstia tietyssä paikassa, jossa luottamus rakentuu tai katoaa. Jälleen kerran, koska luottamus on luonteeltaan paikannettua ja sisäänrakennettua, luottamuksen kontekstia on tarkasteltava useista eri suunnista. Luottamuksen konteksteja tai tiloja voidaan tarkastella ihmiskehosta kansakuntaan.
Kolmanneksi, yksilölliset ominaisuudet ja intersektionaalisuus on tärkeää ottaa huomioon erityisesti sosiaalista luottamusta koskevissa laadullisissa tutkimuksissa. Luottajan ja luottamushenkilön ominaisuudet voivat tarkoittaa eri asioita. Esimerkiksi uskomukset, tunteet, sosioekonominen asema, etnisyys, sukupuoli, seksuaalisuus, rotu, luokka ja ikä voivat muiden tekijöiden ohella vaikuttaa luottamuksen tasoon ja luonteeseen.
Neljäs, aika ja ajallisuus ovat tärkeitä, kun tarkastellaan luottamuksen rakentamiseen ja menettämiseen liittyviä kysymyksiä sekä luottamuksen luonnetta. Tämä johtuu siitä, että luottamus on aina haurasta, hetkellistä, paikannettua ja muuttuvaa. Ajan kuluessa luottamuksen luonne voi muuttua. Lisäksi luottamus ei ole jotain, joka joko on olemassa tai ei ole olemassa, vaan se kehittyy pitkien luottamusjaksojen aikana.
Lopuksi totean pakolaisia ja luottamusta koskevien aiempien tutkimusteni perusteella, että on tärkeää pohtia kriittisesti sitä, miten luottamus määritellään, käsitteellistetään ja analysoidaan kussakin tutkimuksessa. Väitän, että tässä käsiteltyjä luottamuksen käsitteellisiä elementtejä voidaan mukauttaa ja muokata erilaisia tutkimuksia varten.
Tämä blogikirjoitus perustuu kirjoittajan Journal of Refugee Studies -lehdessä vuonna 2017 julkaistuun artikkeliin.
Viittaukset
CANDLIN, C.N. ja CRICHTON, J. (2012) "Ontologiasta metodologiaan: Exploring the Discursive Landscape of Trust". Teoksessa Candlin, C. ja Crichton, J. (toim.) Discourses of Trust. London: Palgrave Macmillan, s. 1-18.
JENSEN, T. G. (2016) Neither Trust Nor Distrust: Social relations in a multi-ethnic neighbourhood in Copenhagen. Nordic Journal of Migration Research, 6 (1): 25-32 (http://doi.org/10.1515/njmr-2016-0009)
LYYTINEN, E. (2017) Pakolaisten luottamuksen matkat: Analyyttisen viitekehyksen luominen pakolaisten pakolaismatkojen tutkimiseksi keskittyen luottamukseen. Journal of Refugee Studies, 30 (4): 489-501 (https://doi.org/10.1093/jrs/few035)
MÖLLERING, G. (2006) Luottamus: Reason, Routine, Reflexivity. Oxford: Elsevier
Mobile Futures -blogissa tarkastellaan eri teemoja ja tutkimukseen liittyviä menetelmiä. Sen kirjoittajina ovat tutkijamme, ja sitä julkaistaan eri kielillä. Jos haluat tehdä yhteistyötä kanssamme, ota rohkeasti yhteyttä osoitteeseen hello@mobilefutures.fi.
Mobile Futures -blogissa tarkastellaan eri teemoja ja tutkimukseen liittyviä menetelmiä. Blogia kirjoittavat ovat tutkijamme, ja se julkaistaan eri kielillä. Jos haluat tehdä yhteistyötä kanssamme, ota rohkeasti yhteyttä osoitteeseen hello@mobilefutures.fi.
Mobile Futures bloggen utforskar olika teman och metoder som är kopplade till vår forskning. Den skrivs av våra forskare och publiceras på olika språk. Om du vill samarbeta med oss, tveka inte att ta kontakt på hello@mobilefutures.fi.