Strategisen tutkimuksen Demography-ohjelman avaustilaisuus kokosi yhteen tutkijat ja sidosryhmät. Iltapäivän aikana pureuduttiin väestörakenteen muutoksen syihin ja seurauksiin sekä etsittiin ratkaisuja sen tuomiin haasteisiin.
Suomen väestö ikääntyy, syntyvyys laskee ja työikäisten määrä vähenee. Se vaikuttaa valtavasti sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään, eläkejärjestelmään, talouteen, työelämään ja sosiaalisiin suhteisiin.
Näihin kysymyksiin syvennyttiin strategisen tutkimuksen Demography-ohjelman avaustilaisuudessa 15.8.2022 Musiikkitalolla Helsingissä. Ohjelman hankkeet tutkivat väestörakenteen muutosta ja tuottavat konkreettisia ratkaisuja, joilla siihen voidaan vaikuttaa ja sopeutua. Tilaisuuden tallenteen voi katsoa 1.9.2022 asti. tämän linkin kautta.
- Maan parhaat asiantuntijat tuottavat korkealaatuista tutkimusta päätöksenteon tueksi, sanoi ohjelmajohtaja. Susan Kuivalainen.
Tutkimustietoa tarvitaan päättäjien pöydissä, totesi Jouni Varanka, neuvotteleva virkamies pääministerin kansliassa.
- Päättäjien pitää tehdä ratkaisuja epävarmassa tilanteessa. Tutkimustieto auttaa tekemään pitkäjänteisiä, kaukonäköisiä päätöksiä. Vähintään se auttaa kertomaan, mitä ainakaan ei kannata tehdä.
Kuivalainen oli samaa mieltä.
- Pitää ymmärtää syitä, jotta voi tehdä ratkaisuja.
Syntyvyyden lasku on myös eriarvoisuuteen liittyvä asia
Ensimmäisessä teemakeskustelussa keskityttiin alenevaan syntyvyyteen. Siitä keskustelivat professori Mikko Myrskylä (FLUX-hanke), johtaja Ilkka Oksala (Elinkeinoelämän keskusliitto), Anna Rotkirch (NetResilience-hanke) ja Liisa Siika-aho, etuusyksikön johtaja (sosiaali- ja terveysministeriö).
Syntyvyys on vähentynyt Suomessa pitkään. Lapsia saadaan aiempaa myöhemmin ja vähemmän. Viime vuosina nähtiin lyhyt toipumisjakso, mutta nyt luvut ovat taas kääntyneet laskuun.
Keskustelussa korostui, että syntyvyys on myös eriarvoisuuskysymys: keskiarvot kätkevät taakseen jyrkän polarisaation. Suomessa lapsettomuus on sekä naisilla että miehillä yleisintä vähän koulutetuilla. Ne, joilla on muutenkin asiat hyvin, löytävät usein myös puolison ja saavat toivomansa määrän lapsia. Muut välttämättä eivät.
Mikko Myrskylä totesikin, että syntyvyyteen voidaan vaikuttaa laaja-alaisella hyvinvoinnin edistämisellä.
- Pelkkä lapsiperheiden tukeminen ei riitä, sillä heikoimmassa asemassa olevat eivät ole perheellisiä. Syrjäytymisvaarassa olevien tukeminen voi edistää myös syntyvyyttä.
Työikäisten määrä vähenee, silti monien ryhmien on vaikea saada työtä
Työikäisten määrän vähenemisestä keskustelivat ylitarkastaja Peter Kariuki, ylitarkastaja (etnisten suhteiden neuvoa-antava komitea ETNO, oikeusministeriö), Terhi Ravaska, tutkija (SustAgeable-hanke), Mikko Spolander, pääjohtaja (valtiovarainministeriö) ja Sari Vanhanen, tutkija (Mobile Futures -hanke).
Työikäisten määrä Suomessa vähenee, mikä johtaa huoltosuhteen heikkenemiseen ja uusiin haasteisiin hyvinvointiyhteiskunnassa.
- Tämä tilanne ei ole tullut kenellekään yllätyksenä, muistutti Mikko Spolander. Huoltosuhteen heikkenemisestä on puhuttu jo 15 vuotta. Silti emme ole riittävästi varautuneet tilanteeseen. Fundamentaalinen kysymys on, pystyykö yhteiskunta tuottamaan riittävästi tuloja, joita verottamalla rahoitetaan hyvinvointipalvelut. Onko yhtälö kestävä?
Asia on huomattu, monenlaisia uudistuksia on tehty ja tehdään. Väestörakenteen muutos on globaalisti iso asia ja se saa onneksi nyt paljon huomiota osakseen, jatkoi Spolander.
SustAgeable-hankkeessa käsitellään muun muassa työurien pidentämistä.
Tehokkain keino työikäisten määrän kasvattamiseen on maahanmuutto. Peter Kariuki ETNOsta ja oikeusministeriöstä kuitenkin muistutti, että töiden perässä muuttavatkaan eivät tule Suomeen pelkästään töihin. He tuovat mukanaan koko elämänsä.
- Olemmeko yhteiskuntana valmiita ottamaan uusia ihmisiä osaksi yhteiskuntaamme? hän kysyi.
- On tärkeää puuttua syrjiviin käytäntöihin työelämässä, jotta kaikki, jotka pystyvät ja joilla on tarvittava osaaminen, voivat saada työpaikan, Sari Vanhanen sanoi.
- Maahanmuuttajataustaiset voivat kohdata rasistisia käytäntöjä niin työmarkkinoilla kuin arjen kohtaamisissa. Näihin asioihin on puututtava ja ne on tuotava laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset nuoret aikuiset saattavat kohdata syrjintää pelkästään nimensä perusteella. Vastuu näiden käytäntöjen ja rakenteiden muuttamisesta on meillä kaikilla ja koko suomalaisella yhteiskunnalla.
Nämä ovat keskeisiä asioita, joita tutkimme Mobile Futures -konsortiossa.
Elinikä pitenee – sosiaaliset verkostot tärkeitä vanhuusiän hyvinvoinnille
Eliniän pitenemisestä keskustelivat toiminnanjohtaja Anni Lausvaara, toiminnanjohtaja (Suomen Vanhustyön keskusliitto), Mirkka Danielsbacka, Tutkija (NetResilience-hanke), Antti Parpo, valmistelujohtaja (Lounais-Suomen hyvinvointialue) ja Lasse Tarkiainen, tutkija (LIFECON-hanke).
Eriarvoisuus näkyy myös elinajanodotteessa. Elinajanodote kasvaa kaikissa tuloluokissa, mutta sosioekonomisia eroja on havaittavissa. Eroja on myös siinä, kuinka terveitä viimeiset elinvuodet ovat.
Mirkka Danielsbacka totesi, että sosiaalisilla verkostoilla on suuri merkitys vanhuusiän hyvinvointiin ja aktiivisuuteen – ja lopulta siihen, paljonko terveitä elinvuosia ikääntyvällä on jäljellä.
Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että katsomme usein liian kapeasti sitä, mistä hyvä vanhuus koostuu. Meidän pitäisi olla valmiimpia itse varautumaan vanhuuteen ja miettiä, missä haluamme asua ja miten pitää huolta sosiaalista verkostoista.
Sosioekonomiset erot näkyvät tässäkin. Hyvinvoivilla on usein paremmat sosiaaliset verkostot ja resurssit varautua vanhuuteen esimerkiksi asumisjärjestelyjen avulla, sanoo Lasse Tarkiainen.
Esiin nousi myös tärkeä tietotarve: Antti Parpo toivoi saavansa tietoa siitä, mitä ikäihmiset itse toivovat. Millainen on heidän näkemyksensä hyvästä elämästä? Millaista asumista ja millaisia palveluita he haluavat? Kysymyksiin on luvassa vastauksia, sillä NetResilience- ja SustAgeable-hankkeet selvittävät tutkimuksissaan myös ikäihmisten omia toiveita.
Yhteiskunnallista vaikuttavuutta jatkuvien keskustelujen kautta
Ohjelmajohtaja Susan Kuivalainen korosti, että tutkimus on sitä vaikuttavampaa, mitä varhaisemmassa vaiheessa tutkijat vaihtavat ajatuksia myös sidosryhmien kanssa. Hän kutsuikin sidosryhmien edustajat mukaan keskusteluun ja kannusti ottamaan aktiivisesti yhteyttä hankkeisiin.
Demography-ohjelmassa jatketaan tiivistä yhteistyötä, johon kuuluu hankkeiden itse järjestämiä tapahtumia sekä työpajoja, jotka tuovat tutkijat ja sidosryhmät yhteen tuottamaan tietoa.
Mobile Futuresin oma sidosryhmä Living Lab järjestetään 2. marraskuuta, julkaisemme siitä lisää tietoa pian!
Katso tilaisuuden tallenne
DEMOGRAPHY-kickoff osoitteesta Musiikkitalo osoitteessa Vimeo. Voidaan katsoa 1.9.2022 asti.
Tutustu muihin DEMOGRAPHY-projekteihin!
Muuttuva perheenmuodostus – Syyt, seuraukset ja mahdolliset tulevaisuudet
Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset (LIFECON)
Sosiaaliset verkostot, syntyvyys ja hyvinvointi ikääntyvässä väestössä (NetResilience)