Oikeistolainen shokkioppi Suomen ja Venäjän rajalla

Suomen hallitus on ehdottanut lakia, joka rajoittaa turvapaikanhakijoiden määrää

Tämä avoin kirje ilmestyi alun perin osoitteessa Global Voices 26. maaliskuuta 2024.

Suomen oikeistohallitus on hiljattain ehdottanut lakia, jolla rajoitetaan turvapaikanhakijoiden oikeutta hakea turvapaikkaa Suomen rajoilla kansallisen turvallisuuden varjolla. Ihmisoikeus- ja maahanmuuton tutkijaryhmänä selvitämme, miten tämä laki rikkoo Suomen kansainvälisiä velvoitteita ja ihmisoikeuslainsäädäntöä.

Viime syksynä, kun Suomen itärajalla havaittiin, että turvapaikanhakijoiden, joilla ei ole tarvittavia matkustusasiakirjoja ja henkilöllisyystodistuksia, saapuminen on lisääntynyt, Suomen hallitus (Kokoomuksen, Perussuomalaisten, Kristillisdemokraattien ja Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen koalitio) on päättänyt, että rajoittaa kaikkea rajalla liikkumista. Marraskuusta 2023 lähtien Suomen ja Venäjän rajalla olevat rajanylityspaikat on suljettu, jotta maiden välinen muuttoliike olisi mahdollisimman vähäistä (tänä aikana, noin 1300 turvapaikanhakijaa on saapunut Suomen rajalla). Perjantaina 15. maaliskuuta hallitus ehdotti "Suomen suvereniteetin" ja "kansallisen turvallisuuden" nimissä, että säädetään poikkeuksellinen laki "väliaikaisista toimenpiteistä välineellisen maahanmuuton torjumiseksi".

Lakiehdotuksessa säädetään, milloin hallitus voi ilman eduskuntaa päättää rajoittaa väliaikaisesti kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista Suomen ja Venäjän rajalla. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että turvapaikanhakijat voitaisiin käännyttää ja siirtää "paikkaan, jossa kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset hyväksytään", mikä olisi toteutuessaan eräänlainen maahanmuuttajien työntövoima.

Hallituksen esitysluonnoksessa, jossa rikotaan useita perustavanlaatuisia kansainvälisiä, eurooppalaisia ja perustuslaillisia oikeudellisia velvoitteita ja yksilön oikeuksia, kuten oikeutta turvapaikkaan, oikeutta asianmukaiseen oikeudenkäyntiin, lasten oikeuksia ja palauttamiskiellon periaatetta, ehdotetaan hätätilalakia. Sellaisena se edellyttää Suomen parlamentin määräenemmistön hyväksyntää. Lehdistötilaisuudessa, jossa lakiluonnos esiteltiin, sisäministeriön edustaja myönsi, että juridisesti laki on "poikkeuksellisen haastava ja jännitteinen perustuslain ja ihmisoikeuksien kanssa". Lisäksi laki on linjassa yhden hallituskoalition pääpuolueista, äärioikeistolaisen perussuomalaisten, laajemman politiikan kanssa, joka on useiden vuosien ajan nimenomaisesti pyrkinyt rajoittamaan voimakkaasti turvapaikan saantia Suomessa.

Ehdotetut useat vakavat loukkaukset ihmisoikeuksia ja perustuslaillisia oikeuksia vastaan edellyttävät, että jopa poikkeustapauksissa asiaa harkitaan perusteellisesti ja huolellisesti. Silti Suomen hallitus pyrkii ajamaan lain läpi äärimmäisen tiukalla aikataululla. Viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien ja asiantuntijoiden edustajille on annettu enintään kuusi työpäivää aikaa lukea monimutkainen, 94-sivuinen lakiehdotus ja vastata siihen antamalla lausuntoja. Tämä ei ole ainoastaan poikkeuksellisen lyhyt aika, vaan se ei myöskään riitä läheskään riittävästi harkitsemaan vakavasti lain epäilemättä aiheuttamaa mahdollisesti korjaamatonta vahinkoa, inhimillistä kärsimystä ja oikeuksien loukkauksia.

Mielestämme tämä on esimerkki shokkidoktriini, jossa Suomen hallitus hyödyntää yleinen pelon ja kansallisen kriisin tunne laatia lakeja ja politiikkoja, jotka ovat kyseenalaisia demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion näkökulmasta. Suomessa Venäjän sota Ukrainaa vastaan on lisännyt yleistä hätätilan tunnetta, joka on ruokkinut yhä enemmän turvallistuvaa kansallista politiikkaa ja vaikuttanut merkittävästi maahanmuuttopolitiikkaan. Kirjoitamme tämän avoimen kirjeen kyseenalaistaaksemme tämän kehystämisen ja ennen kaikkea "kansallisen turvallisuuden" nimissä läpi ajetun laittoman politiikan.

Daniela Alaattinoğlu, Turun yliopisto

Stephen Phillips, Åbo Akademi

Dionysia Kang, Åbo Akademi

Jaana Palander, Åbo Akademin yliopisto

Magdalena Kmak, Åbo Akademin yliopisto

Yulia Dergacheva, Turun yliopisto

Kuva: Joakim Honkasalo osoitteessa Unsplash

Tutustu muihin tuotteisiin Mobile Futures

Tilaa nyt, jotta voit jatkaa lukemista ja saada pääsyn koko arkistoon.

Jatka lukemista