4.6.2024 Elina Turjanmaa, Iida Kauhanen & Timo Makkonen
Arkipäivän kohtaamisten merkitys kotoutumiselle on Oulussa tehtävän Mobile Futures -tutkimuksen keskeinen teema. Tutkimusta on tehty kuluneen vuoden aikana viettämällä aikaa eri taustaisten nuorten aikuisten kanssa ja haastatellen aikuisia, jotka tukevat ja ohjaavat työssään nuoria. Nuorten kuormitustekijöistä ja kaipaamasta tuesta on vaihdettu kevään mittaan ajatuksia Diakonissalaitoksen Vamos Oulun kanssa. Nuorten kohtaaminen palvelujärjestelmässä on ollut keskusteluidemme keskeinen teema.
Nuorten tulevaisuuspohdinnoissa korostuvat epävarmuus ja toive yhdenvertaisuudesta
Kesällä 2023 Vi kommer till Uleåborg Nuorten ohjelman kokemusnuoret järjestivät Oulussa "hiljaisille nuorille" suunnattuja tulevaisuuskeskusteluja, joilla haluttiin nostaa esiin haavoittuvassa asemassa olevien nuorten ajatuksia ja toiveita tulevaisuudesta. Keskusteluiden kautta haluttiin myös etsiä mahdollisia ratkaisuja nuorille suunnattuihin palveluihin ja päätöksentekoon. Oulun hiljaisiin nuoriin lukeutui eri tavoin haavoittuvassa asemassa olevia 17-35-vuotiaita, kuten työelämän ulkopuolella olevia, Suomeen muualta muuttaneita tai sotaa paenneita, sekä vammautuneita nuoria.
Tulevaisuuskeskusteluissa nuoret nostivat esiin, että oma menneisyys voi tuntua ja olla hyvin raskas. Monet nuoret kantavat mukanaan painolastia ja kuvailevat oman elämänsä vastoinkäymisiä; sairauksia, mielenterveyden haasteita, läheisten ongelmia, toteutumattomia haaveita työstä, yksinäisyyttä ja katkenneita ihmissuhteita. Nuorten elämää varjostavat myös kotimaan sotatilanne, hyväksikäytön kokemukset sekä päihdeongelmat. Nämä asiat saavat osan nuorista ihmettelemään sitä, että he ylipäätään ovat edelleen elossa - liian paljon on tapahtunut liian aikaisin.
Itsensä kehittäminen on nuorille tärkeää. Nuoret näkevät koulutuksen ja työn hyvinvointia vahvistavana tekijänä. Samalla opintoihin ja työelämään pääseminen koetaan vaikeaksi, mikäli oma elämäntilanne muutenkin haastaa. Myös se, miten nuorten erilaiset lähtökohdat vaikuttavat mahdollisuuksiin ja kykyyn tavoitella hyvää elämää, puhuttavat nuoria. Haasteiden keskellä nuoret kokevat elävänsä eräänlaisessa välitilassa, jolloin voi nousta pelko siitä pääseekö elämässä enää eteenpäin. Tällaisiin hetkiin nuoret kertovat tarvitsevansa enemmän tukea ja apua, mutta se voi olla vaikeasti saatavissa.
Verkkoon siirtyneiden palveluiden saavutettavuus
Kun palvelut siirtyvät verkkoon, niiden saavutettavuus ei itsestään selvästi parane nuorten keskuudessa. Palveluviidakon vaikeaselkoisuus ei ole helppo haltuunotettava ja verkkoasiointi voi olla erityisen haastavaa maahanmuuttajanuorille. Epäselvyyksiä - oli kyse sitten kielestä tai muista epävarmuuksista - on vaikeampi selvittää ilman kasvokkaista vuorovaikutusta. Verkkosivuilla apuaan tarjoavilla chatboteilla on harvoin vastauksia yhtään monimutkaisempiin kysymyksiin. Verkossa tapahtuva ohjaus sysää paljon vastuuta palvelun saajan harteille. Monelle asioiden selvittäminen verkossa yksin voi olla haastava, liikaa voimavaroja vaativa harjoitus - ja palveluita tarvitaan usein juuri silloin, kun omat resurssit eivät riitä.
Digitaalisella eriarvoisuudella tarkoitetaan sitä, että ihmisillä on erilaiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia sovelluksia ja laitteita. Nämä mahdollisuudet voivat kytkeytyä taloudellisiin mahdollisuuksiin omistaa uusinta teknologiaa, mutta myös mahdollisuuksiin ja kykyyn oppia toimimaan digitaalisessa ympäristössä. Kun ihmiset ohjataan etenemään asiansa kanssa verkossa tai olemaan yhteydessä kasvottomaan toimijaan sähköpostitse, heidät jätetään usein käytännössä oman onnensa nojaan. Nuorten kanssa työskentelevistä aikuisista moni on huolissaan siitä, että vaikka palveluita ja neuvontaa on hyvin tarjolla, nuorten on vaikea saada palvelujärjestelmässä asioitaan hoidetuksi. Eräs aikuinen kuvasi palveluiden saavutettavuutta näin:
Mä ohjasin tämän nuoren sosiaalityöntekijöille, tein huoli-ilmoituksen siitä. Seuraavaksi mä näin sitä nuorta, niin se nuori on tossa, että mä sain siltä sosiaaliohjaajalta tämmösen viestin, se näytti mulle viestin, ja siinä lukee vaan, että "hae opintotuen lainaosuutta Kela.fi". Mä olin että anteeks, nyt mä en ymmärrä. Kysyin voinko soittaa tälle sosiaaliohjaajalle, että mikä tää on, mikä homma teillä nyt on. [...] Se sosiaaliohjaaja sit sano, et joo, hän teki puhelimessa sen palveluneuvonnan. Et hän selitti puhelimessa, että miten sä haet sitä opintolainaa ja että sun pitää opintolainalla lyhentää se sinun puhelinlasku, ja sit se opintolaina maksetaan takaisin parin vuoden päästä. Eihän tää nuori ollut ymmärtänyt mitään, mutta se oli ollut kuitenkin siellä puhelimessa, että joo joo, kyllä mä ymmärrän.
Palvelujen siirtyessä sähköisiksi ongelmaa aiheuttaa edelleen myös kieli. Vaikka erilaisia käännöspalveluja on olemassa verkossa todella paljon, asiointisanasto ei usein käänny järkevästi eri kielille. Tämä tekee verkossa asioinnin käytännössä mahdottomaksi monille ihmisille.
Kasvokkaiset kohtaamiset ja oma aikuinen
Erilaiset palvelutilanteet saattavat olla ainoita arkipäivän tilanteita, joissa maahanmuuttajat voivat käyttää suomen kieltä. Monilla maahanmuuttajilla ei ole verkostoja, joissa on suomea äidinkielenään puhuvia ihmisiä. Kasvokkain tapahtuvat tapaamiset ovat näille ihmisille usein hyvin merkityksellisiä.
Kasvokkain kohtaamisen merkitys korostuu myös Vamosin toiminnassa. Nuorille suunnatut palvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut, ovat tärkeitä ja moni Vamoksen nuorista on jo palveluiden piirissä. Nuoren näkökulmasta palvelut voivat kuitenkin olla riittämättömiä. Tuki nuorelle on usein väliaikaista, ja sen päättymistä voidaan pelätä, ennen kuin luottamussuhdetta on kerennyt syntyä. Nuoren ääni voi jäädä kuulematta eikä palvelujärjestelmästä tarjottu ja saatu tuki välttämättä kohtaa tällöin nuoren toiveita ja tarpeita.
Nuoret kertovat kaipaavansa elämäänsä kuuntelevia aikuisia, joiden kanssa voi jakaa omia ajatuksia - aikuisia, jotka kohtaavat nuoret tasavertaisina tarjoten inhimillisyyttä ja ymmärrystä. Turvalliset, pitkäkestoiset suhteet oma-aikuisten, oli kyseessä sitten omalääkäri, oma sosiaaliohjaaja tai oma Vamos-työntekijä, kanssa voivat auttaa nuoria jaksamaan arjessa. Tärkeät keskustelut nuoren kanssa käydään usein nuorelle tarjottujen viranomaispalveluiden ulkopuolella, luottamuksellisessa ilmapiirissä tutun aikuisen kanssa. Vamoksen kaltaiset kolmannen sektorin järjestötoimijat ovat näissä kohdin monelle nuorelle tärkeä lisä tukiverkostossa.
Kohti "tavallista elämää"
Nuoret osaavat tunnistaa ja nimetä isoja, elämäänsä kielteisesti vaikuttaneita asioita, pettymyksiä tai toteutumattomia unelmia. Nuoret myös tunnistavat elämänsä myönteisiä muutoksia ja osaavat tuottaa ongelmatilanteisiin erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.
Nuoret korostavat arkirytmin ja mielekkään tekemisen merkitystä. Arjen toiminta nähdään hyvänä ja tavoiteltava asiana, mutta ainoana ratkaisuna elämän haasteisiin sitä ei kuitenkaan pidetä riittävänä. Nuoret näkevät tärkeäksi vuorovaikutuksen mahdollistamisen ja matalan kynnyksen kohtaamiset, joissa voi oppia ja vahvistaa omaa hyvinvointia sekä harrastaa varallisuudesta riippumatta kiireettömästi ja paineettomasti. Tärkeää on luoda positiivista ilmapiiriä ja edistää yhdenvertaisuutta sekä erilaisuuden hyväksyntää.
Nuoret toivovat matalan kynnyksen sote-palveluita eli ennaltaehkäisyä, varhaista puuttumista, oikea-aikaisen avun tarjoamista ja nopeampaa hoitoon pääsyä. Tukea toivotaan etenkin mielenterveys- ja päihdeongelmiin, seksuaalikasvatukseen ja perhe-elämään. Nuoret elävät elämänvaihetta, jossa heidän odotetaan pikkuhiljaa itsenäistyvän. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö he tarvitsisi tukea. Useilla nuorilla tukiverkostoa ei ole jolloin palveluiden saavutettavuus ja kohtaaminen nousevat erityisen tärkeään asemaan. Nuorilta nousee selkeä viesti myös päättäjien suuntaan:
Nuoria ei pitäisi nähdä vain numeroiden ja tilastojen kautta, vaan päättäjien tulisi jalkautua heidän joukkoonsa, kuunnella nuoria ja ottaa heidät mukaan päätöksentekoon.
Elina ja Iida työskentelevät tutkijoina Mobile Futures -tutkimushankkeessa. Timo työskentelee Vamos Oulussa palveluyksikön johtajana.
Valokuva: Timo Makkonen
Bloggen Mobile Futures utforskar olika teman och metoder som är kopplade till vår forskning. Den skrivs av våra forskare och publiceras på olika språk. Om du vill samarbeta med oss, tveka inte att kontakta oss på hello@mobilefutures.fi.
Mobile Futures -blogissa tarkastellaan eri teemoja ja tutkimukseen liittyviä menetelmiä. Blogia kirjoittavat ovat tutkijamme, ja se julkaistaan eri kielillä. Jos haluat tehdä yhteistyötä kanssamme, ota rohkeasti yhteyttä osoitteeseen hello@mobilefutures.fi.
Mobile Futures blogg tar upp olika teman och metoder som är kopplade till vår forskning. Den skrivs av våra forskare och publiceras på olika språk. Om du vill samarbeta med oss, tveka inte att ta kontakt på hello@mobilefutures.fi.