5.12.2023 Stephen Phillips
Suomen äskettäinen päätös sulkea asteittain kaikki itäiset rajanylityspaikkansa on herättänyt voimakasta kiinnostusta. Suomessa ja ulkomailla. Sulkemiset vaikuttivat äkillisiltä, mutta Suomen vastaus turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun Venäjän vastaisella rajalla, jonka taustalla oli väitteet, joiden mukaan Venäjä työntää turvapaikanhakijoita kohti rajaa.ei ole odottamatonta, ja se on yhdenmukainen Suomen rajapolitiikan kanssa sekä nykyisen että edellisen hallituksen aikana. Suomen reaktio on myös yhdenmukainen muiden rikkaiden valtioiden pyrkimysten kanssa estää ja estää pääsy alueelle ja turvapaikkaan.
Tilanne Suomen itärajalla eteni nopeasti. Osoitteessa 18. marraskuuta 2023 Suomi sulki neljä kaakkoista rajanylityspaikkaa ja rajoitti turvapaikkahakemuksia kahteen pohjoisempana sijaitsevaan rajanylityspaikkaan. Osoitteessa 24. marraskuuta vain yksi rajanylityspaikka itärajalla, Raja-Jooseppi Suomen Lapissa, pysyi auki. Lisäksi ilmoitettiin, että kaikki ne, jotka saapuvat ilman vaadittuja asiakirjoja itärajalla käsitellään rekisteröintikeskuksissa, jossa heitä pidettäisiin, kunnes heidän rekisteröintinsä olisi saatu päätökseen. Nämä keskukset ovat todennäköisesti Oulussa Pohjois-Suomessa ja Joutsenossa Kaakkois-Suomessa.
Osoitteessa 28. marraskuuta Suomen hallitus ilmoitti, että viimeinen rajanylityspaikka suljetaan 30. marraskuuta alkaen ja että turvapaikkahakemuksia voi jättää vain lento- ja meriteitse. Rajojen sulkemisen ensimmäinen kierros määrättiin voimaan kolmeksi kuukaudeksi, toinen kierros kuukaudeksi, ja koko sulkemisen on määrä kestää aluksi kaksi viikkoa. Frontex, Euroopan raja- ja rannikkovartiovirasto, jonka tehtävänä on valvoa EU:n ulkorajoja, on ollut toimittanut Suomelle henkilöstöä ja muuta kalustoa "Suomen rajavalvontatoimien vahvistamiseksi".. Frontexin rooli rajoilla tapahtuvissa pushbackeissa ja muissa ihmisoikeusloukkauksissa on hyvin dokumentoitu.
Rajojen sulkeminen ja uudet turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelyt ovat vastaus Suomen itärajalla saapuu yhä enemmän maahanmuuttajia, joilla ei ole tarvittavia matkustusasiakirjoja ja/tai henkilöllisyystodistuksia.. Marraskuun ensimmäisellä puoliskolla Suomen rajavartiolaitos ilmoitti 415 saapumisesta ilman vaadittuja asiakirjoja, mikä on huomattavasti enemmän kuin lokakuussa kirjatut 32, syyskuussa 13, elokuussa 12 ja heinäkuussa 15 saapumista. Vuoden 2023 aikana ei ole ollut yhtään muuta kuukautta, jolloin tällaisia saapumisia olisi ollut yli 10. Nämä luvut vaikuttavat alhaisilta verrattuna muihin EU:n ulkorajoihin, mutta Suomen oloissa jopa verrattain pienetkin luvut paperittomia tulijoita ovat epätavallisia. Jopa pakkosiirtolaisten massatulvan aikana Eurooppaan vuosina 2015-2016, jolloin Suomi vastaanotti 32 345 turvapaikanhakijaa pelkästään vuonna 2015, mutta vuonna 2016 määrä laski huomattavasti, 5 605:een, eikä se ole koskaan palannut vuoden 2016 tasolle.. Suomella on kuitenkin viime aikoina kokemusta siitä, että se on vastaanottanut merkittäviä määriä pakolaisia Ukrainasta, oleskeluluvan myöntäminen tilapäisen suojelun perusteella noin 45 000 ukrainalaiselle vuonna 2022..
Suomen siirtyminen kohti rajoittavampaa rajapolitiikkaa on suhteellisen tuore kehitys. Sen jälkeen kun hybridihyökkäykset ja humanitaarinen katastrofi Puolan ja Valko-Venäjän rajalla kesällä 2021Puola rakennutti 186 kilometrin mittaisen raja-aidan muiden rajoittavien toimenpiteiden ohella. Suomen rajavartiolaitoksen riskianalyysiyksikkö katsoi vuoden 2021 lopulla, että Suomen ja Venäjän välisellä rajalla ei tarvita vastaavia toimenpiteitä kustannussyistä.. Vuonna 2021 Suomen Itämeren naapurit Latvia ja Liettua laajennettu aitojen rakentaminen ulkorajoillaan ja Viro ilmoitti samanlaisista suunnitelmista. Suomen päätös aloittaa oman raja-aidan rakentaminen tuli myöhemmin, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan helmikuussa 2022.
Ehdotettu Suomen aita oli ilmoitettu lokakuussa 2022Suomen rajavartiolaitoksen ehdotuksen perusteella. Ehdotus sai Suomen eduskunnassa puoluerajat ylittävän kannatuksen, ja siinä esitettiin noin 200 kilometrin pituisen aidan rakentamista Suomen ja Venäjän rajan osille, lähinnä kaakkoon, eli noin 15 prosenttia rajan kokonaispituudesta. Toisin kuin muut alueelle rakennetut aidat, jotka pystytettiin nopeasti suurten maahantulomäärien yhteydessä, Suomen aitauksen arvioidaan kestävän kolmesta neljään vuotta. Kesällä 2023 valmistui 2,8 kilometrin pituinen koeaita, ja seuraava rakentamisvaihe on tarkoitus toteuttaa talvella 2024. Aidan kustannusarvio koko rakennusaikana on 380 miljoonaa euroa, joka sisältää sulkuaidan, tien ja valvontajärjestelmän materiaali- ja rakennuskustannukset. Suomen rajavartiolaitos tarjoaa yksityiskohtaiset tiedot aidasta ja rakentamisen etenemisestä verkkosivuillaan..
Aitaussuunnitelman julkistamista edelsi heinäkuussa 2022 voimaan tulleen rajavartiolain keskeinen muutos, joka on ollut keskeisessä asemassa Suomen jatkuvassa vastatoiminnassa itärajalla. Osoitteessa muutettu rajavartiolaki säädetään nyt turvapaikkahakemusten keskittämisestä erikseen nimettyihin pisteisiin Suomen rajalla. Siihen liittyi hätätilalain muutokset valmistautua erilaisiin hybridiuhkiin. Rajavartiolaki mahdollistaa nyt turvapaikkahakemusten keskittämisen, kun se on tarpeen yleiseen järjestykseen, kansalliseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen kohdistuvan vakavan uhan estämiseksi.poikkeuksellisen suuri määrä maahanmuuttajia lyhyessä ajassa tai valtion tai jonkin muun tahon harjoittama maahanmuuton välineellistäminen.'.
Petteri Orpon nykyinen, kesäkuussa 2023 asettama oikeistohallitus on tehnyt selväksi, että se noudattaa pakolaisia ja ihmisoikeuksia koskevia kansainvälisiä oikeudellisia velvoitteitaan vain vaaditulla vähimmäistasolla.. Sen hallituksen ohjelma, joka annettiin kesäkuussa 2023, sisälsi muutoksia, kuten siirtymisen kohti tilapäisempää suojelua kaikille pakolaisille, nopeutettujen turvapaikkamenettelyjen käytön ja Suomen humanitaarisen avun vastaanottopaikkojen vähentämisen 1050:stä 500:aan. Huomionarvoista kuitenkin on, että sekä aidansuunnitelman julkistaminen että rajavartiolain ja hätävarjelulain muutokset tehtiin edellisen, Sanna Marinin johtaman keskustavasemmistolaisen hallituksen aikana. Suomen nykyinen politiikka nauttii puoluerajat ylittävää yksimielisyyttä sekä vahva julkinen tuki.
Suomen politiikka, jota on harjoitettu useiden eri hallitusten aikana, herättää vakavia huolenaiheita ihmisoikeuksien ja turvapaikan saannin kannalta. Monien muiden EU:n jäsenvaltioiden ja muiden, kuten Australian ja Yhdysvaltojen, tapaan.Suomi on valinnut lähestymistavan, joka perustuu maahantulon estämiseen ja turvapaikan saannin estämiseen ja epäämiseen. Suomi ei ole vielä osallistunut väkivaltaiset vastaiskut ja muiden valtioiden käyttämien pakkokeinojen laajamittainen käyttö., mutta tilanne on nyt sellainen, että Suomella ei ole enää juurikaan vaihtoehtoja, jotka olisivat kansainvälisten ihmisoikeuksien ja pakolaislainsäädännön kirjaimen, ellei jopa hengen, mukaisia. Suomen politiikka luo tilanteen, jossa kaikki mielekkäät mekanismit, joiden kautta voi hakea turvapaikkaa miltä tahansa rajalta, ovat vain pienen ihmisjoukon käytettävissä, ja tekee turvapaikanhakuprosessista yhä vaikeamman ja vaarallisemman.. Kokemus muualla osoittaa, että turvalliset ja lailliset reitit ei estä ihmisiä yrittämästä päästä maahan, vaan he pyrkivät sen sijaan vaarallisempia reittejä mahdolliseen turvallisuuteen, mikä johtaa loukkaantumiseen ja kuolemaan.
Tätä blogia julkaisee yhdessä Pakolaisoikeutta koskeva aloite ja Mobile Futures ja se perustuu aiempaan raporttiin, joka on laadittu yhdessä Rajaväkivallan seurantaverkosto.
Kuva: Cropped Kuva Raja-Jooseppi rajanylityspaikalta Suomen Lapissa.
Mobile Futures -blogissa tarkastellaan eri teemoja ja tutkimukseen liittyviä menetelmiä. Sen kirjoittajina ovat tutkijamme, ja sitä julkaistaan eri kielillä. Jos haluat tehdä yhteistyötä kanssamme, ota rohkeasti yhteyttä osoitteeseen hello@mobilefutures.fi.
Mobile Futures -blogissa tarkastellaan eri teemoja ja tutkimukseen liittyviä menetelmiä. Blogia kirjoittavat ovat tutkijamme, ja se julkaistaan eri kielillä. Jos haluat tehdä yhteistyötä kanssamme, ota rohkeasti yhteyttä osoitteeseen hello@mobilefutures.fi.
Mobile Futures bloggen utforskar olika teman och metoder som är kopplade till vår forskning. Den skrivs av våra forskare och publiceras på olika språk. Om du vill samarbeta med oss, tveka inte att ta kontakt på hello@mobilefutures.fi.