13.5.2025 Maija Kalm-Akubardia, vierasblogi
Järjestyksessään kahdeksas European Congress of Qualitative Inquiry (ECQI) -konferenssi järjestettiin Edinburghissa 7.–10. tammikuuta 2025 teemalla “Toivo, nöyryys ja leikkisyys epävarmassa maailmassa”. Osallistuin seminaarin viimeisen päivän ryhmään, jossa Suomesta, Belgiasta ja Yhdysvalloista saapuneet tutkijat käsittelivät luottamuksen merkitystä sosiaalityön tutkimuksessa ja käytännöissä. Erityistä huomiota ryhmässä kiinnitettiin suurilta osin alaikäisten nuorten kanssa tehtävään yhteistyöhön tutkimuksessa. Esityksissä tutkijat kertoivat osallisuuteen ja luottamukseen liittyviä ajankohtaisia havaintojaan, joista muutamaan myös tässä blogitekstissä keskityn.
Toisiinsa kietoutuneina: luottamus ja osallisuus
Luottamus ja osallisuus ovat laaja-alaisia, toisiinsa kietoutuvia ja moniulotteisia käsitteitä. Työryhmän vetäjä, dosentti Eveliina Heino Helsingin yliopistosta esityksessään totesi, kuinka esimerkiksi juuri luottamuksen käsite, keskeisyydestään huolimatta, on kuitenkin jäänyt sosiaalityön tutkimuksessa usein ilman tarkempaa määrittelyä (Heino et al., 2025). Yksi tapa määritellä luottamusta on ollut esittää se odotuksena, jossa luotettu osapuoli toimii hyväntahtoisesti eikä tarkoituksellisesti vahingoita luottavaa osapuolta (Rothstein & Stolle, 2008). Sosiaalityössä luottamusta on lähestytty turvallisuuden tunteena, joka toimii myös yhteistyön työkaluna vapauttaen voimavaroja ja mahdollistaen tavoitteellisen yhteistyön (Heino et al., 2024). Luottamuksen arvoa ei pidä siis väheksyä, mutta itsestäänselvyytenä tai kyseenalaistamattomana vaatimuksena kanssakäymiselle sitä ei tulisi pitää. Luottamatta jättäminen voi olla tärkeä merkki aktiivisesta toimijuudesta oman tai läheisten turvallisuuden ja intressien takaamiseksi.
Osallisuus taas rakentuu merkityksellisistä sosiaalisista suhteista, palvelujen ja elinympäristön tarjoamasta turvasta sekä mahdollisuudesta yhteiskunnalliseen osallistumiseen (Salminen et al., 2024). Luottamus ja osallisuus eivät siis ole vain abstrakteja käsitteitä, vaan ne ovat olennaisia hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden peruspilareita. Eveliina Heinon seminaariesityksen mukaan luottamuksen rakentumisen keskeisiksi tekijöiksi on tunnistettu mm. kommunikoinnin ja prosessin avoimuus ja selkeys, huolenpidon ja kunnioittamisen osoittaminen sekä yleinen saavutettavuus (Heino, 2025). Luottamuksen rakentaminen on kuitenkin prosessi, joka vaatii aikaa, panostusta ja kokonaisuuden huomioimista.
Luottamuksen ja osallisuuden tukeminen tutkimuksissa
Seminaariryhmässä esiteltiin laajaa, Yhdysvalloissa toteutettavaa tutkimushanketta, jonka tavoitteena on parantaa vuorovaikutusta ja vastuullisuutta rikosoikeudellisessa järjestelmässä olevien alaikäisten nuorten sekä heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten välisessä yhteistyössä (Shelton, 2025). Tutkimustulosten rinnalla keskeisenä hankkeelle näyttäytyi yhteistyö nuorten kanssa ja nuorille jäävä kokemus aikuisten tutkijoiden luotettavuudesta ja oman osallisuuden merkityksellisyydestä. Suostumus tutkimukseen osallistumisesta pyydettiin alaikäisten nuorten itsensä nimeämältä aikuiselta ja tutkimustuloksista keskustellaan yhdessä nuorten kanssa, myös palautetta aktiivisesti vastaanottaen. Hankkeen haasteina ovat olleet nuorten nopeatahtiset siirrot eri laitosten välillä ja tutkijoiden toive välttää uusia hylkäämisen tunteita. Tutkimushankkeen rajallisen keston sekä vankeinhoitojärjestelmän toteuttamien odottamattomienkin siirtojen takia tutkimussuhteiden yllättäviä päättymisiä ei aina pystytä ennakoimaan. Joskus nuori on siirretty tutkijoiden saavuttamattomiin ja tämä paljastuu vasta kentälle saavuttaessa. Tutkijat ovat pyrkineet parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan tutkimuksen kuitenkin niin, etteivät nuoret kokisi tätä henkilökohtaisena hylkäämisenä. Nuorille on alusta lähtien kerrottu, etteivät tutkijat voi vaikuttaa siirtoihin, mutta he saapuvat aina sovittuihin tapaamisiin ja toivovat siellä nuoren aina uudelleen kohtaavansa. Myös lyhyen yhteistyön merkitystä ja arvoa korostetaan, jokaisen panos on tärkeä.
Belgiasta saapuneet sosiaalityön ja sosiaalisen pedagogian tutkijat alleviivasivat omassa esityksessään määrällisen ja laadullisen tutkimustiedon yhdistämistä tavalla, joka hyödyntäisi nuorten osallisuuden mahdollisimman kattavasti nuorten hyvinvointia ja anonymiteettisuojaa vaarantamatta (Dewanckel & Van Beveren, 2025). Niin yleisenä havaintona kuin omaan tutkimukseen perustuen, he korostivat tarvetta luopua riskikeskeisestä lähestymistavasta ja painottivat oikeusperustaista lähestymistapaa, jossa nuoret nähdään hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina, eivät sen uhkina ja hiljaisina tilastollisina numeroina.
Osallistava tutkimus ja moniääninen yhteiskunta
Yhteenvetona seminaariesityksistä voidaan todeta, että luottamus ja osallisuus muodostavat hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden perustan, joka halutaan huomioida entistä kattavammin myös tutkimuksessa. Yksilöt tulee nähdä merkityksellisinä toimijoina, niin tutkimuksessa kuin yhteiskunnassa. Osallistava tutkimus voi onnistuessaan luoda edellytykset moniääniselle, inklusiiviselle yhteiskunnalle ja sen päätöksenteolle. Hedelmällinen yhteistyö edellyttää kuitenkin molemminpuolisen luottamuksen rakentamista jo tutkimuskentällä, joka toimii polkuna kohti vahvempaa osallisuutta. Vaikka työryhmään osallistuneiden tutkijoiden toimintaympäristöt ja tutkimuskohteet erosivat toisistaan, luottamuksen rakentamiseen liittyvät haasteet – kuten ajan puute, kiristyvät resurssit, maailmanpolitiikka ja tutkimuksen tekemiseen liittyvät kasvavat paineet – olivat kaikille yhteisiä.
Seminaari järjestettiin alkuvuodesta, Trumpin noustessa toiselle presidenttikaudelleen. Moni seminaariin osallistunut kansainvälinen tutkija korosti esityksissään ihmisoikeusperustaisuutta, syrjimättömyyttä, avoimuutta, vastuullisuutta ja kestävää kehitystä. Kasvava huoli tulevaisuudesta oli puheenvuorossa ja kommenteissa kuultavissa. Työryhmässä kuultu Sheltonin (2025) esitys lapsivangeista jäi kuitenkin erityisesti mieleeni. YK on laatinut useita ohjeistuksia ja sääntöjä, myös alaikäisten rikosoikeudelliseen kohteluun liittyen, joita suurin osa maailman valtioista noudattaa. Yhdysvallat on kuitenkin kieltäytynyt liittymästä tähän sopimukseen (esim. D’agostino, 2024). Viimeisimpien löytämieni tietojen mukaan Yhdysvalloissa on vangittuna noin 34 200 alaikäistä joista 27 600 on sijoitettu nuorisovankiloihin, ja noin 2 500 aikuisten vankiloihin ja pidätyskeskuksiin. Tämän lisäksi noin 4 100 alaikäistä on pidätetty maahanmuuttoon liittyvissä laitoksissa (Prison Policy Initiative, 2024). Hälyttävää on myös se, että etnisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten osuus vangituista on viisinkertainen verrattuna valkoisiin nuoriin (Valdez et al., 2024). Kansalaisjärjestöt ovat aiheellisesti huolissaan Trumpin lupauksista palata kovien rangaistusten politiikkaan sekä siitä, että niiden miljoonien ihmisten ääni, jotka vaativat yhteisöllisiä toimia rikollisuuden perimmäisten syiden kitkemiseksi tullaan hiljentämään.
Tulevaisuus näyttää, millaisia hankkeita, kokoonpanoja, teemoja ja käsitteitä ensi vuoden ECQI-seminaarissa nähdään. Vuoden 2025 teema: Nöyryys ja leikkisyys epävarmassa maailmassa, nosti esille syviä ja kivuliaita ulottuvuuksia niin seminaarin aikana kuin sen jälkeenkin. Kasvava eriarvoisuus niin paikallisella kuin globaalilla tasolla vaikuttaa ensikädessä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa elävien yksilöiden elämään mutta lopulta se vaikuttaa meistä jokaiseen, myös tutkimuksen tekemiseen ja tutkijana olemiseen. Luottamusta käsitellyt työryhmä ja sen esitykset toimivat aiheellisina muistutuksina tutkimuksen yhteiskunnallisesta tehtävästä ja tutkijan sitoumuksesta toimia eettisesti muutoksen ajamiseksi yhdessä niiden alistettujen, sorrettujen tai oikeuksistaan taistelevien yhteisöjen ja yksilöiden kanssa, joita tutkimus koskee.
VTT Maija Kalm-Akubardia työskentelee Helsingin yliopistossa
LURA-hankkeessa (Luottamuksen rakentuminen lastensuojelun sosiaalityötä kohtaan), sekä postdoc-tutkijana tutkimushankkeessa “Ympäristökansalaisuuden rotanreiät: tutkimus monikulttuurisesta ja -lajisesta jätteiden hallinnasta”. Häntä kiinnostaa erityisesti valta, luottamus ja eriarvoistavat toimintamahdollisuudet.
Lähteet:
D’Agostino, A. (2024). What Goes Up But Never Comes Down? Juvenile Punitive Practice Within The United States. California Western International Law Journal, 54(1), 8.
Dewanckel, L., & Van Beveren, L. (2025, January 10). From risk to rights biographies: Case file building as a strategy for pedagogy in youth care [Conference presentation]. ECQI2025, Edinburgh, Scotland.
Heino, E. (2025, January 10). Institutional trust in child welfare services – Critical perspectives [Conference presentation]. ECQI2025, Edinburgh, Scotland.
Heino, E., Jäppinen, M., Lamponen, T., & Haikonen, M. (2024). Luottamuksen rakentuminen lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden ja sosiaalityöntekijöiden kuvauksissa. Kasvun tuki, 4(2).
Prison Policy Initiative. (2024). Youth incarceration in the United States: 2023 data. https://www.prisonpolicy.org/graphs/pie2023_youth.html
Rothstein, B., & Stolle, D. (2008). The state and social capital: An institutional theory of generalized trust. Comparative Politics, 40(4), 441–459.
Salminen, J., Lehtonen, P., Rikala, S., Kuusisto, A.-K., Luoma-Halkola, H., Puumala, E., Sointu, L., Wallin, A., & Häikiö, L. (2021). Osallisuuden kehät: Näkökulmia hyvinvoinnin muotoutumiseen. Focus Localis, 49(3), 80–98.
Shelton, S. A. (2025, January 10). Hope, humility, response-ability, and a-count-ability with justice-involved youth and staff [Conference presentation]. ECQI2025, Edinburgh, Scotland.
Valdez, A., Frankel, A., Buskey, B., Stull, B., Stubbs, C., Roseberry, C., Patel, N., & Katovich, S. (2024, July 16). Memo: Trump and criminal justice reform [PDF]. https://assets.aclu.org/live/uploads/2024/07/Memo_Trump_CLS_FINAL_240716.pdf
Mobile Futures -blogissa tarkastellaan eri teemoja ja tutkimukseen liittyviä menetelmiä. Blogia kirjoittavat tutkijamme ja yhteistyökumppanimme, ja se julkaistaan eri kielillä. Jos haluat tehdä yhteistyötä kanssamme, ota rohkeasti yhteyttä osoitteeseen hello@mobilefutures.fi.
The Mobile Futures blog explores different themes as well as methodologies connected to our research. It is authored by our researchers and collaborators, and published in different languages. If you would like to collaborate with us don’t hesitate to reach out on hello@mobilefutures.fi
Mobile Futures bloggen utforskar olika teman och metoder som är kopplade till vår forskning. Den skrivs av våra forskare och samarbetspartners och publiceras på olika språk. Om du vill samarbeta med oss, tveka inte att ta kontakt på hello@mobilefutures.fi.