31.10.2022 Outi Kähäri
Työelämässä ihmissuhteiden välinen luottamus perustuu usein rooleihin ja siihen, miten hyvin ja tehokkaasti työntekijät onnistuvat hoitamaan työtehtävät, jotka heidän on tarkoitus hoitaa työtehtävissään. Kuitenkin myös työelämässä ihmisillä on taipumus (epä)luottaa yksilöihin etnisten luokittelujen ja stereotypioiden perusteella. Tämä on merkittävä rasismiin liittyvä ongelma. Rotuun, etniseen alkuperään ja muihin vähemmistöihin liittyvistä syistä johtuva syrjintä on merkittävä este hyvien luottamussuhteiden rakentamiselle työelämässä.
Syrjintä luo kokemuksia epäoikeudenmukaisuudesta, ja rotu ja muu etninen vähemmistöasema ovat usein keskeisin (epä)luottamusta määrittävä tekijä. Kirjallisuudessa etnorasistisia eroja yleistyneessä luottamuksessa selitetään esimerkiksi historiallisen ja nykyaikaisen syrjinnän, etnorasistisen sosialisaation ja naapurustokontekstin rooleilla (Smith 2010).
Mobile futures -hankkeessa tarkastelen lähemmin syrjinnän ja (epä)luottamuksen välistä suhdetta kulttuurien risteyksessä elävien, niin sanottuun "toiseen sukupolveen" kuuluvien suomalaisten nuorten keskuudessa. Tämä toinen sukupolvi on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa. Heillä ei ole samanlaisia vaatimuksia "integroitua" suomalaiseen yhteiskuntaan kuin heidän vanhemmillaan. Monet näkyvään rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvista suomalaisista nuorista kohtaavat kuitenkin samoja ennakkoluuloja kuin vanhempansa, mikä saattaa vaikuttaa heidän kokemuksiinsa luottamuksesta yhteiskuntaan monella tasolla.
Affektiivisen luottamuksen rakentaminen on rasisminvastainen teko.
Sosiologiassa luottamus määritellään yleensä sosiaalisen vaihdon keskeiseksi elementiksi. Luottamus voidaan ymmärtää psykologisena mielentilana, jossa yksilöllä on myönteisiä odotuksia ja uskomuksia toisen käyttäytymisestä. Sitä vastoin epäluottamus liittyy kielteisiin odotuksiin ja uskomuksiin toisen käyttäytymisestä. Nämä kielteiset odotukset perustuvat usein luottamuksen puuttumiseen tai luottamuksen väärinkäyttöön ja aiempiin toistuviin pettymyksiin tietyn yksilön tai ryhmän toimissa.
Osoitteessa väitöskirjatutkimukseni luottamuksesta ihmissuhteissa, epäluottamusta aiheuttaneet tekijät etnisesti monimuotoisissa työyhteisöissä olivat seuraavat: 1) itsekeskeinen, välinpitämätön toiminta, 2) vastavuoroisen tuen ja solidaarisuuden puute, 3) kunnioituksen puute, 4) loukkaavat sanalliset kommentit tai toimintatavat ja 5) käsitykset tai kokemukset eriarvoisuudesta. Kaikki nämä tekijät aiheuttivat affektiivista epäluottamusta, joka osoitti epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. Kaikki ilmiöt liittyvät läheisesti syrjinnän ja rasismin kokemuksiin.
Monet affektiivisen epäluottamuksen näkökohdat liittyvät läheisesti epäsuoraan syrjintään, joka ymmärretään usein epäkunnioittavana ja epäystävällisenä käytöksenä. Ihmissuhteissa epäsuora syrjintä on kuitenkin ongelma, jota on vaikea ratkaista. Vähemmistöön kuuluvan työntekijän voi olla mahdotonta todistaa, että kollegan epäystävällinen käytös on välillistä syrjintää. Epäoikeudenmukaista käytöstä kokevat ovat kuitenkin usein varmoja siitä, että heitä on syrjitty.
Rasisminvastaisuus on aktiivista ja tietoista toimintaa kaikkia rasismin ja syrjinnän muotoja vastaan. Rasisminvastaisella toiminnalla pyritään vähentämään rotuun ja etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää. Väitän, että rasistisia ja syrjiviä asenteita ja käytäntöjä voidaan lieventää kiinnittämällä enemmän huomiota työn sosiaalisiin näkökohtiin ja affektiiviseen luottamukseen.
Käytännössä affektiivinen luottamus tunnesiteenä voidaan luoda uudelleen välittämisen, vastavuoroisen avun ja sosiaalisen tuen avulla. Lisäksi kunnioituksen osoittaminen on yksi tapa vahvistaa affektiivista luottamusta ihmissuhteissa. (Kähäri 2017.) Nämä ovat tekoja, jotka perustuvat empatiaan ja sellaisten kollegoiden huomioon ottamiseen, jotka ovat vähemmistötaustansa vuoksi erilaisessa valta-asemassa.
Välittäminen ja vastavuoroinen auttaminen voivat joskus tarkoittaa, että luovutaan individualistisista tavoista tehdä tehtäviä ja työskennellään enemmän yhteistyössä. Sosiaalinen tuki osoittaa, että seisomaan tai taistelemaan avoimesti aktiivisena rasisminvastaisena liittolaisena sen kollegan puolesta, jota on kohdeltu rasistisesti. tavalla. Positiivisen palautteen antaminen ja sen sanominen ääneen kollegoille voi myös vahvistaa tunnesiteitä työpaikalla. Sosiaalisten tapahtumien, kuten urheilutapahtumien ja juhlien, järjestäminen yhdessä kollegoiden kanssa voi olla merkittävä teko affektiivisen luottamuksen lisäämiseksi.
Affektiivisen luottamuksen teot voivat jossain määrin toimia rasisminvastaisina käytäntöinä, sillä ne vahvistavat vastavuoroisuuden, solidaarisuuden ja huolenpidon tunteita, jotka saavat yksilöt tuntemaan olonsa turvalliseksi. Lisäksi kokemukset turvallisista tiloista vaikuttavat myönteisesti työntekijöiden työhyvinvointiin ja tuottavuuteen.
Viitteet:
Kähäri, O. (2017). Luottamus venäläistaustaisten ja kantasuomalaisten työelämän suhteissa. [Venäläisten ja suomalaisten välinen luottamus työsuhteissa Suomessa]. Turun yliopisto: Turku. Saatavilla osoitteessa: Turun yliopisto: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6996-8 Luettu 19. lokakuuta 2022.
Laakso, P. (2022). Rasismista antirasismiin - Vieraana sekasuomalaiset ry:n Alice Jääskeläinen ja Priska Niemi-Sampan. Työelämän rajamailla -podcast. STTK. Saatavilla osoitteessa: https://open.spotify.com/episode/1JzbnrghsoHeKJGsDeZtsN?si=283712c2bf2947b2 Käytetty 10. lokakuuta.
Smith, S. S. (2010). "Rotu ja luottamus". Sosiologian vuosikatsaus 36, 453-75.
Mobile Futures -blogissa tarkastellaan eri teemoja ja tutkimukseen liittyviä menetelmiä. Sen kirjoittajina ovat tutkijamme, ja sitä julkaistaan eri kielillä. Jos haluat tehdä yhteistyötä kanssamme, ota rohkeasti yhteyttä osoitteeseen hello@mobilefutures.fi.
Mobile Futures -blogissa tarkastellaan eri teemoja ja tutkimukseen liittyviä menetelmiä. Blogia kirjoittavat ovat tutkijamme, ja se julkaistaan eri kielillä. Jos haluat tehdä yhteistyötä kanssamme, ota rohkeasti yhteyttä osoitteeseen hello@mobilefutures.fi.
Mobile Futures bloggen utforskar olika teman och metoder som är kopplade till vår forskning. Den skrivs av våra forskare och publiceras på olika språk. Om du vill samarbeta med oss, tveka inte att ta kontakt på hello@mobilefutures.fi.