-
Mistä puhutaan, kun puhutaan integraatiosta?
"Om jag hade en timme på mig att lösa ett problem, skulle jag tillbringa 55 minuter på att definiera det och fem minuter på att hitta lösningar". Med detta citat av Albert Einstein öppnade Asim Latif från Fonden för socialt ansvar (Danmark) sin föreläsning under de finlandssvenska integrationsdagarna 2023. Hans poäng var att om vi....
-
Sosiaalisten suhteiden tukeminen edistäisi yksin maahan tulleiden nuorten kotoutumista.
Oman perheen fyysisen läsnäolon puuttuessa, olisi tärkeää, että yksintulleilla nuorilla olisi mahdollisuus luoda ja ylläpitää pysyviä, rakastavia suhteita. Tämä on kuitenkin vaikeaa erilaisten asumiseen ja koulutukseen liittyvien käytänteiden takia. Nuoret asuvat usein erilaisissa asumisyksiköissä, mikä tarkoittaa sitä, että heidän kotinsa on asumisyksiköiden aikuisille työpaikka. Tämä taas tarkoittaa vaihtuvia aikuisia työvuorojen ja työntekijöiden vaihdosten takia. Kouluissa...
-
Puhumme kaksisuuntaisesta kotoutumisesta, mutta missä ovat tutkimukset kantaväestöstä?
Kotoutumistutkimuksessa korostuu yhteiskunnan vastaanottavuuden tärkeys. Tutkija Elina Turjanmaa pohtii, miten tutkimusasetelmissa voitaisiin huomioida paremmin kotoutumisen kaksisuuntaisuus.
-
Suomen maahanmuuttouudistusehdotus ja seksuaalinen häirintä: viha, turhautuminen ja avuttomuus
Tässä pohdin kahta uutista, joihin törmäsin samaan aikaan. Molemmat koskevat minua henkilökohtaisesti, poliittisesti ja ammatillisesti. Ensimmäinen on Suomen hallituksen uusi poliittinen suunnitelma maahanmuuttajien uudistusohjelmasta. Toinen, joka ensi silmäyksellä ei näytä liittyvän ensimmäiseen, on uutinen Till Lindemannista,...
-
Maahanmuuttoviraston uusi strategia - tavoitteena luottamuksen palauttaminen?
Maahanmuuttovirasto (Migri) julkaisi helmikuussa 2023 uuden organisaatiostrategiansa seuraavalle neljälle vuodelle. Kyseisessä strategiassa Migri määrittelee arvoikseen luotettavuuden, avoimuuden ja rohkeuden, ja nostaa asiakaslähtöisyyden toimintansa keskiöön.
-
Kansalaisuus ja kuuluminen suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa
Mahdollisuus Suomen kansalaisuuteen on tärkeää pakkomuuttotaustaisille ihmisille. Monet heistä eivät kuitenkaan tiedä synnyinaikaansa, joka saattaa muodostua esteeksi kansalaisuudelle. Kuinka nämä ihmiset voivat muodostaa kuulumista ja luottamusta suomalaiseen järjestelmään?
-
Aivot ja kädet: Suomeen suuntautuvan maahanmuuton tuotteistaminen
Suomi sijoittuu usein myönteisesti maailmanlaajuisissa ranking-listoissa inhimillisen kehityksen keskeisissä mittareissa, lähinnä tasa-arvoista, vakaata ja demokraattista yhteiskuntaa koskevissa mittareissa. Niinpä Suomi on yksi vakaimmista ja vapaimmista maista ja houkuttelee kansainvälistä näkyvyyttä, kun se on peräkkäin rankattu maailman onnellisimmaksi maaksi. Tällä...
-
Turvapaikkapolitiikan siirto uhkana pohjoismaiselle poikkeuksellisuudelle
Ajatusta siitä, että Pohjoismaat ovat monissa asioissa poikkeuksellisia, ja se liittyy usein erityisesti Pohjoismaiden näennäiseen menestykseen hyvinvointivaltioiden kehittämisessä ja pohjoismaisten kansalaisten suhteellisen korkeaan elintasoon, on vaikea pitää yllä, kun tarkastellaan näiden maiden turvapaikkapolitiikkaa.
-
Hauras luottamus ja kuulumisen tunne - millaista toimijuutta moninaistuva työyhteisö tarvitsee?
Luottamuksen kokemus on keskeistä sekä työyhteisön että työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta. Mutta kenen vastuulla luottamuksen vahvistaminen on? Missä tilanteissa luottamusta erityisesti tarvitaan? Entä milloin tai miten luottamus särkyy ja kääntyy epäluottamukseksi?
-
Luottamus nostettava kotoutumisen keskiöön
Sosiaalisia verkostoja koskevassa kotoutumistutkimuksessa luottamuksen rakentumiseen on kiinnitetty verrattain vähän huomiota, vaikka luottamuksella on keskeinen rooli kuuluvuuden tunteen ja hyvien väestösuhteiden edistäjänä. Tekstissä käännetään katse maahanmuuttaneista koko yhteiskuntaan ja nostetaan luottamus kotoutumisen keskiöön.