23.6.2025 Liselott Sundbäck ja Suomeen muuttanut kotiäiti

Ulkomaalaistaustaiset kotiäidit jäävät usein pimentoon julkisessa keskustelussa ja tutkimustieto heidän ajatuksistaan ja toiveistaan kuulematta. Tämä blogiteksti pohjautuu Mobile Futures- tutkijan ja kanssatutkijaäidin dialogiin luottamuksesta ja epäluottamuksesta jokapäiväisessä elämässä. Kanssatutkija Nora nostaa esiin neuvolat, kirjastot ja leikkipuistot tärkeinä luottamusta rakentavina paikkoina.

Julkisessa ja poliittisessa keskustelussa ulkomaalaistaustaiset kotiäidit saatetaan jättää kuulematta ja nähdä yhtenäisenä ryhmänä, jolla on haasteita työllistymisessä ja suomen tai ruotsin kielen oppimisessa. Tutkimuksissa on osoitettu, että ulkomaalaistaustaiset kotiäidit ovat politisoitu sosiaalinen kategoria, joka saatetaan nähdä tehottomana ja mediassa heistä on puhuttu huolinarratiivin kautta. Harvoin puhutaan positiivisessa valossa siitä, miten tärkeää työtä äidit tekevät hoitamalla lapsiaan – tulevia veronmaksajia ja työntekijöitä.

Keskustelu Suomeen muuttaneista äideistä on kuitenkin moninaistumassa. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on blogissaan oikaissut muutamia väitteitä maahanmuuttajanaisista ja Helsingin Sanomat on julkaissut artikkelin vieraskielisten äitien moninaisista ajatuksista kotiäitiydestä. On silti vaarana, että äitien ajatuksia arjesta, elämästä Suomessa ja pienten lasten äitinä olemisesta jää varjoon julkisessa keskustelussa ja myös maahanmuuttotutkimuksessa. 

Mobile Futures -hankkeessa tutkitaan ulkomaalaistaustaisten kotiäitien luottamussuhteita heidän arjessaan. Teemme myös politiikkasuosituksia ja viemme havaintoja päättäjille. Tämä blogiteksti pohjautuu Mobile Futures- tutkijan Liselott Sundbäckin ja kanssatutkijaäidin Noran keskusteluun. Kanssatutkijuus tarkoittaa tutkimusotetta, jossa tutkittavat ihmiset osallistuvat aktiivisesti tutkimusprosessiin tutkijoiden rinnalla. Äidin nimi on muutettu suojellakseen hänen anonymiteettiään ja kutsumme tässä tekstissä kanssatutkijaa pseudonymillä Nora.

Luottamuksen merkitys

Luottamuksen on osoitettu olevan keskeinen osa demokraattista yhteiskuntaa ja OECD:n mukaan Suomessa luottamus eri instituutioihin on kansainvälisessä vertailussa varsin korkea. Tästä huolimatta THL:n Terve Suomi -tutkimuksen mukaan luottamus palvelujärjestelmän toimivuuteen on selvästi  heikentynyt, mikä on huolestuttavaa. Tiedämme myös, että maassaoloaika Suomessa vaikuttaa negatiivisesti ulkomaalaistaustaisten viranomaisluottamukseen. Tiedämme kuitenkin aika vähän siitä, mitä ulkomaalaistaustaiset kotiäidit ajattelevat luottamuksesta, mitä se tarkoittaa heille, ja millainen merkitys sillä on heidän arkielämässään. Näitä kysymyksiä pohdimme yhdessä tutkijan ja kanssatutkijan vuoropuhelussa.  

Liselott: mitä luottamus on sinulle, jos ajatellaan sinun jokapäiväistä elämää pienten lasten äitinä Suomessa?

Nora: Pienten lasten äitinä Suomessa luottamus on minulle esimerkiksi sitä, että voin luottaa neuvolatoimintaan, päivähoitoon, koulutoimintaan ja terveydenhuoltoon. Luottamus merkitsee minulle sitä, että neuvolassa minut ja lapseni kohdataan arvostavasti, päivähoidossa lapsiani hoidetaan hyvin, koulussa lapseni saa tasavertaisen opetuksen ja terveydenhuollossa lapseni saa hyvän sekä tarpeellisen hoidon.

Liselott: Eli luottamus näyttää liittyvän vahvasti arvostavaan kohteluun ja tasavertaisuuteen. Tämä onkin tullut esiin myös aikaisemmassa luottamustutkimuksessa, jossa todetaan että prosessin oikeudenmukaisuus  ja arvostava kohtaaminen vaikuttavat maahanmuuttajien viranomaisluottamukseen. Miten sitten luottamus kotioloissa?

Nora: Joo, kotona jokapäiväisessä elämässäni luottamus on sitä, että voin luottaa puolisooni ja läheisiini. Ja, että voidaan jakaa vastuuta ja tunteita rehellisesti ja, että voin olla väsynyt ja se hyväksytään.

Liselott: Kiinnostavaa. Eli luottamus on siis sinusta sitä, että saat olla heikko ja haavoittuvainen, kuten väsynyt. Luottamustutkimuksessa aika usein nostetaan esiin juuri tämä aspekti, että kun luottaa johonkin niin asettaa itsensä haavoittuvaiseen asemaan, mutta uskaltaa luottaa siihen, että se toinen ei käytä sitä sinua vastaan.

Kokemuksia luottamuksesta Suomessa

Nora: Minulla on sekä hyviä että huonoja kokemuksia luottamuksesta. Ehkä aloitan niillä hyvillä. Eli neuvolajärjestelmä on arvokas asia ja luo vahvan luottamuksen tunteen, koska siinä seurataan lapseni kehitystä syntymästä lähtien ja kysytään perheen hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti.

Liselott: Kuulostaa siltä, että koet, että neuvolassa teidät ja teidän tarpeitanne tuetaan seuraamalla lasten kehitystä, mutta myös tukemalla perhettä. 

Nora: Kyllä, mutta myös perhevapaat ja tukimuodot ovat tärkeitä osia järjestelmää, jotka vahvistavat minun luottamustani. Se, että on oikeus olla kotona vauvan kanssa ilman suurta taloudellista epävarmuutta vaikuttaa sekä luottamukseeni että hyvinvointiini. 

Liselott: Niin, tulkitsen tuon olevan juuri sitä institutionaalista luottamusta, että luotetaan siihen, että hyvinvointivaltio auttaa taloudellisesti, mikä tuo luottamusta järjestelmään. Mielenkiintoista, että mainitset myös hyvinvoinnin eli sinun hyvinvointisi.  

Nora: Minulla on kyllä myös huonoja kokemuksia eli kohtaamattomuus tai vähättely. Esimerkiksi se, että hoitojärjestelmässä, kuten lääkärissä on ollut tilanteita, jolloin minun huoltani vanhempana ei ole otettu vakavasti ja on tapahtunut jopa hoitovirheitä lapseni hoidossa. Se on vaikuttanut negatiivisesti luottamukseeni hoitojärjestelmään.

Liselott: Onpa ikävä kuulla, ettei sinun huoltasi vanhempana ole otettu vakavasti. Ymmärrän hyvin, että se vaikuttaa luottamukseen. Tämä asia nousee esiin myös luottamustutkimuksessa, jossa on nostettu esiin että juuri tuo kohtaamattomuus vaikuttaa negatiivisesti venäläistaustaisten asiakkaiden viranomaisluottamukseen. Irlantilaistutkimuksen mukaan todettiin, että äidin kokemukset arvostavasta kohtaamisesta ja kuulemisesta vaikuttivat merkittävästi äitien luottamukseen äitiyden aikana kohtaamiin ammattilaisiin. 

Nora: Joo, ja huonona kokemuksena luottamuksesta on ollut myös se, kun olen nähnyt, että henkilön, joka ei puhu hyvää suomea on ollut vaikeampi saada tukea. Se on horjuttanut uskoa siihen, että järjestelmä on oikeudenmukainen kaikille. 

Liselott: Niinpä. Puhutaan aika paljon siitä, että Suomessa järjestelmän pitäisi olla oikeudenmukainen kaikille, mutta se mitä sanot niin moni muukin äiti on tuonut tuon esiin, että kun puhuu hyvää suomea niin saa helpommin tukea. Ja ylipäänsä tietoa järjestelmästä. Tämä liittyy mielestäni myös odotuksiin ja tutkimukset osoittavat, että luottamus heikentyy, jos eivät terveyspalvelut vastaa odotuksia.

Paikkaan sidottu luottamus

Liselott: Miten sitten paikkaan sidottu luottamus? Onko tiettyjä tiloja tai paikkoja, jotka herättävät luottamusta? Tämä aspekti ei ole luottamustutkimuksen kentällä kovin paljon vielä tutkittu. 

Nora: Kyllä, esimerkiksi neuvola, jossa on ammattitaitoinen henkilökunta, selkeä ja siisti ympäristö herättävät luottamusta. Tykkään siitä, että siellä on rauhallinen ja lapsiystävällinen ilmapiiri. Ja sitten leikkipuistot, jotka ovat avoimia, turvallisia, toimivia ja siistejä. Niissä on mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden vanhempien kanssa. 

Tykkään myös kirjastoista, erityisesti lastenosastot, joissa on hiljainen ja rauhallinen ilmapiiri, ja joissa voi olla lapsen kanssa yhdessä ilman painetta. Lisäksi imetys- ja hoitohuoneet kauppakeskuksissa sekä perhekerhot ovat paikkoja, jotka herättävät luottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan. Perhekerhoissa on mahdollisuus vertaistukeen ja yhteisöllisyyteen ja siellä on lapsiystävällinen ympäristö, mikä luo luottamusta. Tässä kuvassa näkyy miten lapseni viihtyy meidän paikallisessa kirjastossamme, ja miten innokkaasti hän sinne menee:

Suosituksia päättäjille

Lopuksi Nora on listannut suosituksia, joita hän haluaisi antaa päättäjille luottamuksen rakentumisen edistämiseksi: 

• Neuvoloissa ja terveysasemilla tulee olla ammattitaitoinen henkilökunta, rauhallinen ja lapsiystävällinen ilmapiiri sekä tukea äidille. 
• Perhe- ja leikkipuistoissa pitäisi olla avoimia, turvallisia ja siistejä leikkivälineitä. 
• Kirjastoissa, erityisesti lastenosastoilla, tulee olla rauhallinen, turvallinen ja lapsiystävällinen ilmapiiri.
• Kauppakeskuksissa sijaitsevien imetys- ja hoitohuoneiden on oltava puhtaita, mukavia ja turvallisia.
• Perhekerhoissa tulisi olla toimintaa lapsille turvallisessa ilmapiirissä. Lisäksi siellä olisi hyvä olla mahdollisuus vertaistukeen.

Nora: Lisäksi seuraavat seikat lisäävät luottamustani: selkeät ohjeistukset, mahdollisuus antaa palautetta, henkilöstö on ystävällinen ja he huomioivat lapsia. Esteettömyys on myös tärkeä asia, koska kuljen lasten kanssa rattailla.

Lopuksi voidaan todeta, että myös alan tutkimukset ovat linjassa Noran suositusten kanssa, sillä niissä tuodaan esiin selkeiden ohjeiden ja viranomaisedustajan arvostavan kohtaamisen merkitystä luottamuksen rakentumisessa. 

---

Mobile Futures -blogissa tarkastellaan eri teemoja ja tutkimukseen liittyviä menetelmiä. Blogia kirjoittavat tutkijamme ja yhteistyökumppanimme, ja se julkaistaan eri kielillä. Jos haluat tehdä yhteistyötä kanssamme, ota rohkeasti yhteyttä osoitteeseen hello@mobilefutures.fi.

The Mobile Futures blog explores different themes as well as methodologies connected to our research. It is authored by our researchers and collaborators, and published in different languages. If you would like to collaborate with us don’t hesitate to reach out on hello@mobilefutures.fi

Mobile Futures bloggen utforskar olika teman och metoder som är kopplade till vår forskning. Den skrivs av våra forskare och samarbetspartners och publiceras på olika språk. Om du vill samarbeta med oss, tveka inte att ta kontakt på hello@mobilefutures.fi.